Ajatuksia Tokiosta kohti Maarianhaminaa : Kulttuuriset ja poliittiset syyt Japanin rooliin Ahvenanmaan kysymyksessä 1921
Turpeinen, Taneli (2023-10-19)
Ajatuksia Tokiosta kohti Maarianhaminaa : Kulttuuriset ja poliittiset syyt Japanin rooliin Ahvenanmaan kysymyksessä 1921
(19.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231121148007
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231121148007
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin kulttuurisia ja poliittisia syitä siihen, miksi Japani päätyi tukemaan Ahvenanmaan kysymyksen aikana Suomea Ruotsin sijaan. Ahvenanmaan kysymystä käsiteltiin Kansainliitossa 1921, jolloin järjestö päätti saarten kuuluvan autonomisena ja demilitarisoituna osaksi Suomea. Perehdyn tutkielmassani Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyyn ja ratkaisuun Kansainliitossa, sekä suomalaisten, ruotsalaisten että japanilaisten toimiin kysymyksen aikana. Lisäksi tutkin niitä syitä, jotka edesauttoivat Japanin asettumista Suomen puolelle. Tähän kuuluvat Suomen ja Japanin varhaisten kulttuuristen ja poliittisten yhteyksien sekä Japanin ja Kansainliiton välisen historian tutkiminen. Perehdyn myös erityisesti G.J. Ramstedtin, Suomen Japanin-lähettilään, toimiin Japanissa Ahvenanmaan kysymyksen aikana.
Tutkielmani lähdeaineisto koostuu Suomen Ulkoministeriön arkistoraporteista, muistelmista ja tutkimuskirjallisuudesta, joiden aiheina ovat Ahvenanmaan kysymys, Suomen ja Japanin väliset suhteet, Japanin toiminta Kansainliitossa sekä G.J. Ramstedtiin liittyvät tutkimukset. Metodologisesti lähestyn tutkielmani aihetta kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa on sekä kulttuurihistorian- että poliittisen historian piirteitä.
Tutkimukseni osoittaa, että Japanin tuki Suomelle johtui pitkälti Suomen sijainnista Neuvostoliiton vieressä. Niin kauan kuin Japanilla ei ollut diplomaattisia suhteita Neuvostoliittoon, se saattoi käyttää Suomea seuratakseen Neuvostoliiton tapahtumia. Japanin osuuteen Ahvenanmaan kysymyksessä vaikutti kuitenkin erityisesti myös Ramstedtin panos Suomen Japanin lähettiläänä. Hänen Japanin delegaatiolle kirjoittamansa muistio antoi japanilaisille tärkeää tietoa sille muuten melko tuntemattomasta aiheesta. Poliittisten toimien lisäksi Suomella oli yleisesti hyvä kuva Japanissa. Tätä edustivat suomalaisten lähetystötoiminta maassa, sekä aikalaisten käsitykset suomalaisten ja japanilaisten mahdollisesta kielisukulaisuudesta. Nämä kulttuuriset seikat edesauttoivat Japanin delegaation asettumista Suomen puolelle Ahvenanmaan kysymyksessä.
Tutkielmani lähdeaineisto koostuu Suomen Ulkoministeriön arkistoraporteista, muistelmista ja tutkimuskirjallisuudesta, joiden aiheina ovat Ahvenanmaan kysymys, Suomen ja Japanin väliset suhteet, Japanin toiminta Kansainliitossa sekä G.J. Ramstedtiin liittyvät tutkimukset. Metodologisesti lähestyn tutkielmani aihetta kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa on sekä kulttuurihistorian- että poliittisen historian piirteitä.
Tutkimukseni osoittaa, että Japanin tuki Suomelle johtui pitkälti Suomen sijainnista Neuvostoliiton vieressä. Niin kauan kuin Japanilla ei ollut diplomaattisia suhteita Neuvostoliittoon, se saattoi käyttää Suomea seuratakseen Neuvostoliiton tapahtumia. Japanin osuuteen Ahvenanmaan kysymyksessä vaikutti kuitenkin erityisesti myös Ramstedtin panos Suomen Japanin lähettiläänä. Hänen Japanin delegaatiolle kirjoittamansa muistio antoi japanilaisille tärkeää tietoa sille muuten melko tuntemattomasta aiheesta. Poliittisten toimien lisäksi Suomella oli yleisesti hyvä kuva Japanissa. Tätä edustivat suomalaisten lähetystötoiminta maassa, sekä aikalaisten käsitykset suomalaisten ja japanilaisten mahdollisesta kielisukulaisuudesta. Nämä kulttuuriset seikat edesauttoivat Japanin delegaation asettumista Suomen puolelle Ahvenanmaan kysymyksessä.