Ihmisen ja ei-inhimillisen eettinen kohtaaminen H. G. Wellsin romaanissa The Island of Doctor Moreau

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen ihmisen ja ei-inhimillisen välistä eettistä suhdetta H. G. Wellsin (1866–1946) romaanissa The Island of Doctor Moreau (1896). Romaanin tapahtumat sijoittuvat mysteerisen tohtori Moreaun saarelle, jonne biologi Edward Prendick haaksirikkoutuu. Saarta ja sen eriskummallisia asukkaita varjostaa salaperäinen mysteeri, johon tohtori Moreau ja tämän avustaja Montgomery useasti viittaavat. Saarella ollessaan Prendickille selviää, että Moreau on Englannista moraalisesti kyseenalaistettujen eläinkokeidensa vuoksi karkotettu tiedemies, joka on vivisektion avulla luonut saarelle siirtämistään eläimistä inhimillisiä olentoja. Olennot on muokattu fyysisesti ja psyykkisesti ihmisen kaltaisiksi, ja ne ylläpitävät Moreaun niihin asettamaa ihmisyyttä toistamalla rituaalinomaisesti lakeja. Tapahtumien eskaloituessa saarella olennot taantuvat lopulta takaisin eläimelliseen olomuotoonsa. Prendick palaa Englantiin sekä fyysisen että maailmankuvallisen muodonmuutoksen kokeneena. Tämän muodonmuutoksen seurauksena sekä hänen itsensä että koko ihmiskunnan pinnan alta paljastuu eläimyys.

Erittelen romaanissa The Island of Doctor Moreau ilmenevää käsitystä ihmisyydestä ja eläimyydestä sekä etenkin tämän eronteon eettistä ulottuvuutta. Pyrin osoittamaan, että tulkitsemassani romaanissa kyseenalaistuu humanistinen ihmissubjekti ja antroposentrinen maailmankuva ja etiikka. Tämä mahdollistuu Wellsin romaanissa sekä todellisuuden rationalisoinnin että ihmisen ja ei-inhimillisten eläinten kategorioiden kyseenalaistumisella. Osoitan, että ihmisyys näyttäytyy Wellsin romaanissa kontingenttina performatiivisena toimintana eli tekemisenä olemisen sijaan. Ihmisyksilö sulautuu romaanissa osaksi laajempaa luonnon jatkuvaa muutosprosessia. Tarkastelen myös, miten romaanissa ilmenee eläimeksi tuleminen ja mikä on tämän tulemisen eettinen merkitys. Lisäksi pyrin tarkastelemaan romaania vähätieteiskirjallisuutena Tom Ideman artikkelissaan ”Toward a Minor Science Fiction: Literature, Science, and the Shock of the Biophysical” (2015) muotoileman käsitteen mukaisesti. Samalla tutkin romaania The Island of Doctor Moreau tieteiskirjallisuuden genren edustajana ja tarkastelen, miten tieteiskirjallisuus voi olla muodonmuutoksien ja näin uusien ihmisen ja eläinten välisten suhteiden rakentaja.

Tutkielmani teoreettisena pohjana on sekä posthumanistinen että Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin prosessifilosofiasta ammentava uusmaterialistinen teoria. Tom Ideman vähäkirjallisuutta tieteiskirjallisuuden raameihin sovittavan artikkelin lisäksi tulkintani kannalta olennaisimmat lähteeni ovat Elizabeth Groszin teos Chaos, Territory, Art: Deleuze and the Framing of the Earth (2008) ja Lori Brownin eläimeksi tulemisen käsitettä eläinetiikan näkökulmasta tarkasteleva artikkeli ”Becoming-Animal in the Flesh: Expanding the Ethical Reach of Deleuze and Guattari’s Tenth Plateau” (2007).