Sydänperäisen synkopeen diagnostiikka
Varakas, Sami (2023-11-15)
Sydänperäisen synkopeen diagnostiikka
Varakas, Sami
(15.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231124149193
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231124149193
Tiivistelmä
Tämän syventävien opintojen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitä tutkimuksia synkopeen saaneille potilaille on suoritettu Turun Yliopistollisessa Keskussairaalassa (TYKS). Opinnäytetyön tavoitteena on sujuvoittaa synkopeen saaneiden potilaiden diagnostiikkaa ja nopeuttaa tarvittavan hoidon saamista. Tutkimusta varten valittiin systemaattisesti vuonna 2019 tammi-kesäkuussa TYKS Sydänkeskuksen vuodeosastoilla synkopeen vuoksi hoidossa olleet potilaat (n=53). Potilaista taulukoitiin heidän tiedossansa olleet sydän- ja verisuonisairautensa, heistä otetut laboratoriokokeet sekä kuvantamis- ja toiminnalliset tutkimukset. Näitä tutkimuksia seurattiin, kunnes potilaan synkopeen syy selvisi tai potilaalle sattui päätetapahtuma (uusi synkopee tai kuolema).
Tulosten mukaan synkopeepotilaiden diagnostiikassa käytetään laaja-alaisesti laboratoriokokeita, joita otettiin tutkimukseen valikoituneista potilaista 58 erilaista. Eniten erilaisia laboratorio-, kuvantamis- ja toiminnallisia tutkimuksia otettiin niistä potilaista, joiden synkopeen syy jäi epäselväksi. Vähiten erilaisia tutkimuksia vaativat ne potilaat, joiden synkopee oli helpoiten diagnosoitavissa, kuten johtumishäiriön vuoksi synkopeen saaneet potilaat.
Johtopäätöksenä synkopeen diagnostiikka toteutuu kansainvälisen hoitosuosituksen mukaisesti. Tutkimuksia potilaista otetaan kohdennetusti poissulkutarkoituksessa, eikä potilaita altisteta turhille tutkimuksille. Osalle potilaista ei tehty esimerkiksi yhtään kuvantamis- tai toiminnallista tutkimusta. Tällöin diagnoosiin päästiin käyttämällä muita menetelmiä, kuten ekg:ta, laboratoriokokeita ja laajoja esitietoja. Tämä säästää terveydenhuollon resursseja ja vähentää potilaalle aiheutuvaa haittaa ja hoitoviivettä. Yhteistyötahona opinnäytetyössä toimi TYKS Sydänkeskus
Tulosten mukaan synkopeepotilaiden diagnostiikassa käytetään laaja-alaisesti laboratoriokokeita, joita otettiin tutkimukseen valikoituneista potilaista 58 erilaista. Eniten erilaisia laboratorio-, kuvantamis- ja toiminnallisia tutkimuksia otettiin niistä potilaista, joiden synkopeen syy jäi epäselväksi. Vähiten erilaisia tutkimuksia vaativat ne potilaat, joiden synkopee oli helpoiten diagnosoitavissa, kuten johtumishäiriön vuoksi synkopeen saaneet potilaat.
Johtopäätöksenä synkopeen diagnostiikka toteutuu kansainvälisen hoitosuosituksen mukaisesti. Tutkimuksia potilaista otetaan kohdennetusti poissulkutarkoituksessa, eikä potilaita altisteta turhille tutkimuksille. Osalle potilaista ei tehty esimerkiksi yhtään kuvantamis- tai toiminnallista tutkimusta. Tällöin diagnoosiin päästiin käyttämällä muita menetelmiä, kuten ekg:ta, laboratoriokokeita ja laajoja esitietoja. Tämä säästää terveydenhuollon resursseja ja vähentää potilaalle aiheutuvaa haittaa ja hoitoviivettä. Yhteistyötahona opinnäytetyössä toimi TYKS Sydänkeskus