Huumeita pistämällä käyttävien henkilöiden syrjintäkokemukset terveydenhuollossa
Korhonen, Wilma (2023-11-27)
Huumeita pistämällä käyttävien henkilöiden syrjintäkokemukset terveydenhuollossa
(27.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231129149996
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231129149996
Tiivistelmä
Pistohuumeita käyttävien henkilöiden terveydenhuollossa kokema syrjintä on laajavaikutteinen sekä
tunnistettu ilmiö. Terveydenhuollossa esiintyvää syrjintää on tutkittu hoitavan tahon ja
asiantuntijoiden näkökulmista. Tärkeää olisi aiheen syvemmän ymmärtämisen kannalta selvittää, mitä
on tutkittu henkilöiden itsensä kokemasta syrjinnästä terveydenhuollossa. Syrjintä on ihmisoikeuksien
vastaista toimintaa ja sen ehkäisy vaatii toimenpiteitä ja ratkaisuja. Ratkaisujen löytämiseksi tulisi
ymmärtää syrjinnän moniulotteisuutta henkilöiden itsensä näkökulmasta. Tutkielman tarkoitus oli
kartoittaa pistohuumeita käyttävien henkilöiden kokemaa syrjintää terveydenhuollossa.
Tutkielma tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin hakulausekkeilla viidestä
eri tietokannasta: APAPsycArticles (Ebsco), APAPsycInfo (Ebsco), CINAHL (Ebsco), PubMed
(Medline) ja SOCIndex (Ebsco). Haun tulos oli yhteensä 547 viitettä. Aineistoksi valittujen
tutkimusten määrä oli lopulta 21. Tutkimukset valittiin ennalta määriteltyjen mukaanotto- ja
poissulkukriteerien perusteella.
Pistohuumeita käyttävien henkilöiden terveydenhuollossa kokema syrjintä on aliarvostavaa, alaspäin
katsovaa, epäinhimillistävää, epäkohteliasta, tuomitsevaa kohtelua ja erilaista kohtelua muihin
palveluita käyttäviin verrattuna. Terveydenhuollossa esiintyvä syrjintä on hoitamasta kieltäytymistä ja
puutteellista tiedonantoa terveydenhuollon puolelta. Syrjinnästä seuraavia haittoja ovat haluttomuus
käyttää terveydenhuollon palveluita, joka voi johtaa palveluiden käytön välttelyyn, vähentynyt
luottamus terveydenhuoltoa kohtaan, joka voi estää henkilöitä kertomasta avoimesti huumeiden
käytöstä, vaikutukset koettuun elämänlaatuun ja hyvinvointiin, motivaatioon hoitaa itseä ja hoitoon
sitoutumiseen. Lisäksi koetun syrjinnän haittana on syrjinnän kokemisen pelko uudelleen
tulevaisuudessa.
Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota pistohuumeita käyttävien henkilöiden kokemaan syrjintään
kokemiseen myös muissa, kuin terveydenhuollon ympäristöissä. Olisi hyvä selvittää henkilöiden
kokemaa syrjintää Suomen ja Pohjoismaiden ympäristöissä. Selvittämisen arvoista olisi myös
henkilöiden itsensä ehdottamat ratkaisut syrjinnän purkamiseksi.
tunnistettu ilmiö. Terveydenhuollossa esiintyvää syrjintää on tutkittu hoitavan tahon ja
asiantuntijoiden näkökulmista. Tärkeää olisi aiheen syvemmän ymmärtämisen kannalta selvittää, mitä
on tutkittu henkilöiden itsensä kokemasta syrjinnästä terveydenhuollossa. Syrjintä on ihmisoikeuksien
vastaista toimintaa ja sen ehkäisy vaatii toimenpiteitä ja ratkaisuja. Ratkaisujen löytämiseksi tulisi
ymmärtää syrjinnän moniulotteisuutta henkilöiden itsensä näkökulmasta. Tutkielman tarkoitus oli
kartoittaa pistohuumeita käyttävien henkilöiden kokemaa syrjintää terveydenhuollossa.
Tutkielma tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin hakulausekkeilla viidestä
eri tietokannasta: APAPsycArticles (Ebsco), APAPsycInfo (Ebsco), CINAHL (Ebsco), PubMed
(Medline) ja SOCIndex (Ebsco). Haun tulos oli yhteensä 547 viitettä. Aineistoksi valittujen
tutkimusten määrä oli lopulta 21. Tutkimukset valittiin ennalta määriteltyjen mukaanotto- ja
poissulkukriteerien perusteella.
Pistohuumeita käyttävien henkilöiden terveydenhuollossa kokema syrjintä on aliarvostavaa, alaspäin
katsovaa, epäinhimillistävää, epäkohteliasta, tuomitsevaa kohtelua ja erilaista kohtelua muihin
palveluita käyttäviin verrattuna. Terveydenhuollossa esiintyvä syrjintä on hoitamasta kieltäytymistä ja
puutteellista tiedonantoa terveydenhuollon puolelta. Syrjinnästä seuraavia haittoja ovat haluttomuus
käyttää terveydenhuollon palveluita, joka voi johtaa palveluiden käytön välttelyyn, vähentynyt
luottamus terveydenhuoltoa kohtaan, joka voi estää henkilöitä kertomasta avoimesti huumeiden
käytöstä, vaikutukset koettuun elämänlaatuun ja hyvinvointiin, motivaatioon hoitaa itseä ja hoitoon
sitoutumiseen. Lisäksi koetun syrjinnän haittana on syrjinnän kokemisen pelko uudelleen
tulevaisuudessa.
Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota pistohuumeita käyttävien henkilöiden kokemaan syrjintään
kokemiseen myös muissa, kuin terveydenhuollon ympäristöissä. Olisi hyvä selvittää henkilöiden
kokemaa syrjintää Suomen ja Pohjoismaiden ympäristöissä. Selvittämisen arvoista olisi myös
henkilöiden itsensä ehdottamat ratkaisut syrjinnän purkamiseksi.