Pelillistäminen ja pelillisyys politiikassa
Matero, Mea (2023-11-15)
Pelillistäminen ja pelillisyys politiikassa
(15.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151252
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151252
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on pelillistäminen ja pelillisyys politiikassa, erityisesti nuorten näkökulmasta. Tarkastelen digitalisaation ja pelillistämisen roolia nuorten demokratiakasvatuksessa Suomessa, erityisesti keskittyen Nuorten vaaleihin vuosina 2021 ja 2023. Tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia digitalisaatiolla ja pelillistämisellä on vaaleihin, ja millaisia pelillistämisen piirteitä Nuorten vaaleilla mahdollisesti on.
Tutkielman kohteena ovat Nuorten vaalit, jota tarkastelen ilmiönä tapaustutkimuksen kautta yhdistäen kirjallisuuskatsauksen sekä synteesin menetelmiä. Aiemman tutkimuksen sekä aiheeseen liittyvien teorioiden läpikäynti keskittyy demokratiakasvatukseen, digitalisaatioon sekä pelillistämiseen opetuksessa sekä politiikassa. Erilaisten aiheeseen liittyvien teemojen, kuten demokratiakasvatuksen nykytilanteen ja opetusmateriaalien digitalisaation, käsittelyn tavoitteena on luoda perusta vähemmän tutkitun aiheen tutkimiselle.
Nuorten vaalien historiallista taustaa sekä nykytilaa käyn läpi kolmannessa luvussa Allianssin tuottamien lähteiden perusteella. Tutkielmassa hyödynnetään Nuorten vaalien 2021 ja 2023 julkisia tilastoja sekä Allianssin omia arkistoja ja digitaalisia julkaisuja. Luvussa on esitelty vaalien kulku sekä analysoitu tarkemmin pelillistämisen mahdollisia elementtejä, jotka perustuvat aiemmissa tutkimuksissa luokiteltuihin ominaisuuksiin.
Tutkimuskysymyksiin vastaaminen alkaa selvittämällä nuorten aikuistein suhtautumista digitaaliseen politiikkaan kyselytutkimuksen perusteella. Nuorten vaalien pelillisiä ja digitaalisia elementtejä tarkastellaan tarkemmin aiempien tutkimusten tavoilla luokitella eri ominaisuuksia. Tutkimuskysymyksien aiheet koostuvat pohdinnoista pelillisestä opetustapahtumasta, digitalisaation pelillisistä vaikutuksista nuorten vaaleista sekä näiden ilmiöiden asemasta demokratiakasvatuksessa.
Yhteenvedossa tutkimuksen aiheista pohdin myös tarkemmin mahdollisia jatkotutkimuksia sekä aiheen tulevaisuutta. Aiheen rajaus tutkimuksen alussa oli haastava pelkästään jo laajuuden sekä tarkempien aiheeseen liittyvien aiemmin tuotettujen tutkimusten puutteessa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia osallistujien kokemuksia pelillisistä elementeistä demokratiakasvatustapahtumassa sekä tarkastella pelillisten ominaisuuksien tehokkuutta tässä yhteydessä.
Tutkielman kohteena ovat Nuorten vaalit, jota tarkastelen ilmiönä tapaustutkimuksen kautta yhdistäen kirjallisuuskatsauksen sekä synteesin menetelmiä. Aiemman tutkimuksen sekä aiheeseen liittyvien teorioiden läpikäynti keskittyy demokratiakasvatukseen, digitalisaatioon sekä pelillistämiseen opetuksessa sekä politiikassa. Erilaisten aiheeseen liittyvien teemojen, kuten demokratiakasvatuksen nykytilanteen ja opetusmateriaalien digitalisaation, käsittelyn tavoitteena on luoda perusta vähemmän tutkitun aiheen tutkimiselle.
Nuorten vaalien historiallista taustaa sekä nykytilaa käyn läpi kolmannessa luvussa Allianssin tuottamien lähteiden perusteella. Tutkielmassa hyödynnetään Nuorten vaalien 2021 ja 2023 julkisia tilastoja sekä Allianssin omia arkistoja ja digitaalisia julkaisuja. Luvussa on esitelty vaalien kulku sekä analysoitu tarkemmin pelillistämisen mahdollisia elementtejä, jotka perustuvat aiemmissa tutkimuksissa luokiteltuihin ominaisuuksiin.
Tutkimuskysymyksiin vastaaminen alkaa selvittämällä nuorten aikuistein suhtautumista digitaaliseen politiikkaan kyselytutkimuksen perusteella. Nuorten vaalien pelillisiä ja digitaalisia elementtejä tarkastellaan tarkemmin aiempien tutkimusten tavoilla luokitella eri ominaisuuksia. Tutkimuskysymyksien aiheet koostuvat pohdinnoista pelillisestä opetustapahtumasta, digitalisaation pelillisistä vaikutuksista nuorten vaaleista sekä näiden ilmiöiden asemasta demokratiakasvatuksessa.
Yhteenvedossa tutkimuksen aiheista pohdin myös tarkemmin mahdollisia jatkotutkimuksia sekä aiheen tulevaisuutta. Aiheen rajaus tutkimuksen alussa oli haastava pelkästään jo laajuuden sekä tarkempien aiheeseen liittyvien aiemmin tuotettujen tutkimusten puutteessa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia osallistujien kokemuksia pelillisistä elementeistä demokratiakasvatustapahtumassa sekä tarkastella pelillisten ominaisuuksien tehokkuutta tässä yhteydessä.