Elämän eväät opin tielle : Tilallisen tyttären omakuva varhaislapsuuden ja lapsuuden ajasta 1927-1939
Vuorio, Sirkka (2023-11-24)
Elämän eväät opin tielle : Tilallisen tyttären omakuva varhaislapsuuden ja lapsuuden ajasta 1927-1939
(24.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151115
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151115
Tiivistelmä
Kulttuurihistorian piiriin kuuluvassa pro gradu -tutkielmassani paneudun teologian tohtori, professori Eeva Ojasen (1927–2022) omaelämäkerrallisten teosten kautta hänen varhaislapsuutensa ja lapsuutensa vuosiin, jotka psykologien mukaan ovat kaikkein tärkeimmät ihmisen identiteetin muotoutumisessa. Eeva kirjoitti laajan ja kattavan 13-osaisen teossarjan Ojasten suvun vaiheista aina 1600-luvulta lähtien ja niistä olen ottanut tarkasteluuni Eevan omaa varhaislapsuutta ja lapsuutta käsittelevät kolme kirjaa. Taustoittaakseni Eevan identiteettiin vaikuttaneita tekijöitä olen aloittanut hänen historiansa ajallisesti kotitilan Yli-Jussilan hankkimisesta ja Ojasen perheen perustamisesta. Eevan elämää olen tutkinut hänen syntymästään 12 vuoden ikään vuoteen 1939, jolloin alkoi talvisota ja Eevan lapsuus päättyi.
Eeva kuvaa tutkijan otteella perheen vaiheita ja olen keskittynyt niihin aiheisiin, jotka koskevat erityisesti häntä ja hänen identiteettinsä muotoutumista hänen kokemustensa ja tunteidensa kautta aikana ennen kouluikää ja koululaisena. Kiinnitän huomiota myös siihen, mitä hän mahdollisesti ei kerro, ja siihen, millaista kuvaa hän rakentaa itsestään lukijalleen. Menetelmänä olen käyttänyt lähilukua löytääkseni teosten rikkaasta ja monipuolisesta aineistosta oleellisen, Eevan oman identiteetin hänen omaelämäkerrallisena kerrontanaan.
Eeva Helena Ojanen syntyi ja kasvoi lapsuutensa vuodet etelähämäläisessä Tammelan kunnan Portaan kylän Huuvalassa pientilallisen kuusilapsisen perheen kuopuksena. Äskettäin itsenäistyneen Suomen aika oli vielä haavoja täynnä sisällissodan jäljiltä ja Eevan syntyessä elettiin 1920-luvun lopun lamakautta, joka vaihtui 1930-luvun nousukauteen. Eletty elämä ja arjen muutokset samoin kuin 1930-luvun aatteet, koti, uskonto ja isänmaa, näkyivät konkreettisesti myös Ojasen perheen arjessa ja niistä Eeva loi perustan omaan arvomaailmaansa. Vanhempien ja sisarusten lisäksi hänen lapsuutensa elämään kuuluivat tärkeimpinä kotipiha ja eläimet, naapurit, koulukaverit ja opettajat. Eevan kirjallinen ilmaisu kehittyi varhain ja omia tuotoksia alkoi syntyä heti kirjoitustaidon omaksumisen jälkeen. Luonto ja maanviljelys olivat hänelle erityisiä kiinnostuksen kohteita. Identiteetin muotoutuminen saa omaelämäkerrallisissa muistelmissa selkeitä linjoja.
Kulttuurihistoriallisesti Eeva Ojasen elämän alkuvuodet olivat rikasta aikaa niin Suomen taloudellisen ja henkisen kehityksen kuin perheen ja yksilön kokemusten ja tunne-elämän kannalta. Eeva Ojasen omaelämäkerralliset muistelmat rakentavat hänen varhaislapsuuden ja lapsuuden ympäristöstään vahvan identiteetin hänen lähtiessään kohti nuoruuttaan ja uusia opintoja sekä edessä olevien sotien tuomia elämän haasteita.
Eeva kuvaa tutkijan otteella perheen vaiheita ja olen keskittynyt niihin aiheisiin, jotka koskevat erityisesti häntä ja hänen identiteettinsä muotoutumista hänen kokemustensa ja tunteidensa kautta aikana ennen kouluikää ja koululaisena. Kiinnitän huomiota myös siihen, mitä hän mahdollisesti ei kerro, ja siihen, millaista kuvaa hän rakentaa itsestään lukijalleen. Menetelmänä olen käyttänyt lähilukua löytääkseni teosten rikkaasta ja monipuolisesta aineistosta oleellisen, Eevan oman identiteetin hänen omaelämäkerrallisena kerrontanaan.
Eeva Helena Ojanen syntyi ja kasvoi lapsuutensa vuodet etelähämäläisessä Tammelan kunnan Portaan kylän Huuvalassa pientilallisen kuusilapsisen perheen kuopuksena. Äskettäin itsenäistyneen Suomen aika oli vielä haavoja täynnä sisällissodan jäljiltä ja Eevan syntyessä elettiin 1920-luvun lopun lamakautta, joka vaihtui 1930-luvun nousukauteen. Eletty elämä ja arjen muutokset samoin kuin 1930-luvun aatteet, koti, uskonto ja isänmaa, näkyivät konkreettisesti myös Ojasen perheen arjessa ja niistä Eeva loi perustan omaan arvomaailmaansa. Vanhempien ja sisarusten lisäksi hänen lapsuutensa elämään kuuluivat tärkeimpinä kotipiha ja eläimet, naapurit, koulukaverit ja opettajat. Eevan kirjallinen ilmaisu kehittyi varhain ja omia tuotoksia alkoi syntyä heti kirjoitustaidon omaksumisen jälkeen. Luonto ja maanviljelys olivat hänelle erityisiä kiinnostuksen kohteita. Identiteetin muotoutuminen saa omaelämäkerrallisissa muistelmissa selkeitä linjoja.
Kulttuurihistoriallisesti Eeva Ojasen elämän alkuvuodet olivat rikasta aikaa niin Suomen taloudellisen ja henkisen kehityksen kuin perheen ja yksilön kokemusten ja tunne-elämän kannalta. Eeva Ojasen omaelämäkerralliset muistelmat rakentavat hänen varhaislapsuuden ja lapsuuden ympäristöstään vahvan identiteetin hänen lähtiessään kohti nuoruuttaan ja uusia opintoja sekä edessä olevien sotien tuomia elämän haasteita.