KORONAVIRUSPANDEMIA-AJAN POIKKEUSSÄÄNTELY TYÖTTÖMYYSTURVALAKIIN JA TYÖNHAKIJOIDEN YHDENVERTAISUUS.
Sjöström, Bettina (2023-11-23)
KORONAVIRUSPANDEMIA-AJAN POIKKEUSSÄÄNTELY TYÖTTÖMYYSTURVALAKIIN JA TYÖNHAKIJOIDEN YHDENVERTAISUUS.
(23.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231205151632
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231205151632
Tiivistelmä
Tutkielman kohteena on koronaviruspandemia-ajan poikkeussääntely työttömyysturvalakiin. Poikkeussäännöksillä myönnettiin lomautetuille oikeus opiskella ja harjoittaa yritystoimintaa säilyttäen samalla työttömyysetuuden. Toisin kuin muut työnhakijat, lomautetut olivat erityisasemassa koska he eivät menettäneet oikeutta työttömyysetuuteen opiskelun tai yritystoiminnan aikana. Lisäksi säädettiin, että lomautuksesta johtuva työttömyyspäiväraha ei vaikuttanut työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaan. Muiden kuin lomautettujen osalta poikkeussääntely ei vaikuttanut työttömyys-päivärahan enimmäismaksuajan laskemiseen.
Tutkielman aiheena on tarkastella, toteutuiko työnhakijoiden yhdenvertaisuus lomautettujen työnhakijoiden työttömyysturvaa koskevassa poikkeussääntelyssä, vai joutuivatko työttömät työnhakijat eriarvoiseen asemaan lomautettuihin nähden poikkeussääntelystä johtuen. Toiseksi arvioidaan, vaikuttiko poikkeusajan sääntelyn kiireellisyys negatiivisesti huolelliseen lainvalmisteluun työttömyysturvaa koskevassa poikkeussääntelyssä. Kolmanneksi tutkielma selvittää millaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa huolellisen lainvalmistelun näkökulmasta varautumiseksi tuleviin poikkeusoloihin ja kriisitilanteisiin.
Tutkimusmenetelmä on lainopillinen, keskittyen oikeuslähteiden, voimassa olevan oikeuden ja oikeudellisten käsitteiden tutkimiseen, systematisointiin ja tulkintaan. Tutkielmassa käytetyt keskeiset lähteet ovat lainsäädäntö ja sen esityöt, kansainväliset sopimukset sekä oikeuskirjallisuus. Erityisesti OECD:n julkaisut tuovat kansainvälisen näkökulman, tarjoten huomioita ja ohjeistusta lainvalmisteluun ja sen laatuun Suomessa ja OECD-maissa yleisesti. Tutkimuksen keskiössä on tarkastelu siitä, miten yhdenvertaisuutta ja huolellista lainvalmistelua on otettu huomioon lainsäädäntövaiheessa poikkeusoloissa.
Tutkimustuloksina voidaan tiivistää, että työttömiksi jääneiden ja lomautettujen erilaiselle kohtelulle koronapandemia-aikana tehtyihin väliaikaisiin työttömyysturvaa koskeviin lakimuutoksiin ei ole esitetty riittävästi perusteluja. Tämä ristiriita olisi ollut mahdollista poistaa esimerkiksi laajentamalla poikkeussääntelyn soveltamisalaa myös koronavirusepidemian vuoksi työttömiksi jääneisiin henkilöihin, mikä olisi ollut johdonmukaista ottaen huomioon lainmuutoksen tarkoitus. Tutkimus-tuloksena voidaan myös todeta, että koronaperusteinen lainvalmistelu oli monilta osin laadullisesti puutteellinen sekä kansallisten että kansainvälisten lainvalmistelun ohjeiden näkökulmasta. Kolmantena tutkimustuloksena voidaan todeta, että koronapandemian aikana koetusta lain-valmistelusta saadut opit tarjoavat arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää tulevaisuudessa vastaavissa poikkeuksellisissa tilanteissa.
Avainsanat: säädösvalmistelu, lainvalmistelu, lainvalmistelutyö, lainsäädäntövalta, perustuslain-mukaisuus, yhdenvertaisuus, työttömyysturva, lomautus
Tutkielman aiheena on tarkastella, toteutuiko työnhakijoiden yhdenvertaisuus lomautettujen työnhakijoiden työttömyysturvaa koskevassa poikkeussääntelyssä, vai joutuivatko työttömät työnhakijat eriarvoiseen asemaan lomautettuihin nähden poikkeussääntelystä johtuen. Toiseksi arvioidaan, vaikuttiko poikkeusajan sääntelyn kiireellisyys negatiivisesti huolelliseen lainvalmisteluun työttömyysturvaa koskevassa poikkeussääntelyssä. Kolmanneksi tutkielma selvittää millaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa huolellisen lainvalmistelun näkökulmasta varautumiseksi tuleviin poikkeusoloihin ja kriisitilanteisiin.
Tutkimusmenetelmä on lainopillinen, keskittyen oikeuslähteiden, voimassa olevan oikeuden ja oikeudellisten käsitteiden tutkimiseen, systematisointiin ja tulkintaan. Tutkielmassa käytetyt keskeiset lähteet ovat lainsäädäntö ja sen esityöt, kansainväliset sopimukset sekä oikeuskirjallisuus. Erityisesti OECD:n julkaisut tuovat kansainvälisen näkökulman, tarjoten huomioita ja ohjeistusta lainvalmisteluun ja sen laatuun Suomessa ja OECD-maissa yleisesti. Tutkimuksen keskiössä on tarkastelu siitä, miten yhdenvertaisuutta ja huolellista lainvalmistelua on otettu huomioon lainsäädäntövaiheessa poikkeusoloissa.
Tutkimustuloksina voidaan tiivistää, että työttömiksi jääneiden ja lomautettujen erilaiselle kohtelulle koronapandemia-aikana tehtyihin väliaikaisiin työttömyysturvaa koskeviin lakimuutoksiin ei ole esitetty riittävästi perusteluja. Tämä ristiriita olisi ollut mahdollista poistaa esimerkiksi laajentamalla poikkeussääntelyn soveltamisalaa myös koronavirusepidemian vuoksi työttömiksi jääneisiin henkilöihin, mikä olisi ollut johdonmukaista ottaen huomioon lainmuutoksen tarkoitus. Tutkimus-tuloksena voidaan myös todeta, että koronaperusteinen lainvalmistelu oli monilta osin laadullisesti puutteellinen sekä kansallisten että kansainvälisten lainvalmistelun ohjeiden näkökulmasta. Kolmantena tutkimustuloksena voidaan todeta, että koronapandemian aikana koetusta lain-valmistelusta saadut opit tarjoavat arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää tulevaisuudessa vastaavissa poikkeuksellisissa tilanteissa.
Avainsanat: säädösvalmistelu, lainvalmistelu, lainvalmistelutyö, lainsäädäntövalta, perustuslain-mukaisuus, yhdenvertaisuus, työttömyysturva, lomautus