Tiedustelulait ja niistä käyty lähetekeskustelu : Miltä valvonta ja yksityisyyden suoja näyttivät sen valossa?

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella Sipilän hallituksen esityksiä vuoden 2018 alussa liittyen tiedustelulakikokonaisuuteen. Nämä esitykset liittyivät perustuslain muutokseen, siviili- ja sotilastiedustelulakeihin sekä tiedustelutoiminnan valvontaan ja valtion virkamieslain muuttamiseen. Tutkielmassa hyödynnetään valvontaan ja yksityisyyteen liittyviä teorioita antamaan ymmärrystä tästä tiedustelulakikokonaisuudesta, selittämään sitä maailmaa, jossa niiden säätäminen on mahdollista sekä hahmottamaan tutkimuskysymyksiä. Tässä työssä esiin nostetaan valvonnan teorioihin liittyen panoptimismi ja surveillant assemblage -teoria. Yksityisyyteen liittyvinä teorioina tai näkökulmina hyödynnetään yksityisyyden paradoksia ja yksityisyyden laskelmaa.Tutkielmassa aineistona on eduskunnan lähetekeskustelu tiedustelulakikokonaisuuteen kuuluvista neljästä laista, jotka koskivat perustuslainmuutosta, siviili- ja sotilastiedustelua ja tiedustelun valvontaa. Näitä eduskuntakeskusteluja analysoitiin kehysteorian ja sisällönanalyysin keinoin. Tarkoituksena oli tunnistaa eri kehystämisfunktioihin kuuluvia kehyksiä ja hahmottaa tämän lähetekeskustelun merkitystä ja sitä, miten se suhtautuu valvonnan ja yksityisyyden teorioihin. Analyysin perusteella olennaisina kehyksinä, koko lähetekeskustelu huomioon ottaen, tunnistettiin seuraavat; ”hyvä lainvalmistelu tai hyvä lainsäädäntö”, ”valvojan valvonta”, ”todennetut, koetut tai arvioidut turvallisuusuhat”, ”hallinnollinen ja poliittinen prosessi”, ”ihmisten oikeuksien suojaaminen”, ”turvallisuuden arvon korostaminen”, ”tiedustelulainsäädännön puute” sekä ”tiedustelulainsäädäntö ja viranomaisten suorituskyky”. Nämä kehykset ja muut tunnistetut kehykset jaoteltiin eri kehystämisfunktioihin, eli ongelmaan, ratkaisuehdotukseen sekä oikeuttamiseen. Erityisesti näiden kehysten kautta voidaan hahmottaa tämän keskustelun merkitystä, sillä niihin sisältyy sellaisia teemoja ja asioita, jotka olivat tässä keskustelussa olennaisia. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että keskustelu keskittyi pitkälti turvallisuuteen, valvontajärjestelmään ja ihmisten oikeuksiin, jotka oli sidottu tiiviisti tiedustelutoimivaltuuksien hyväksymiseen. Yksityisyyden laskelman käsitteen kautta hahmotettuna turvallisuuden ja yksityisyyden suojan välillä tehtiin vaihtokauppa, jolloin Suomen lainsäädännössä yksityisyyden suojaa heikennettiin, jotta yhteiskuntaa voidaan paremmin suojata turvallisuusuhilta. Valvontajärjestelmä ja yksityisyys myös nostettiin esiin lähetekeskustelussa, rajoittamaan tiedustelutoimivaltuuksien tuomia uusia valvontakeinoja tai tiedustelutoimivaltuuksia ja tämä oli tavallaan tälle vaihtokaupalle edellytys.