Kumppanuuksia vai julkisen sektorin riskienhallintaa? : Määritelmien rajamailla

Abstract

Väestö ikääntyy ja palveluntarve kasvaa. Ikääntymiseen liittyvät sosiaalimenot ovat yksi nopeimmin kasvavista sosiaalimenoeristä. Ellei järjestelmää kyetä sopeuttamaan kasvaviin menoihin, joutuu kansantalouden kestokyky koetukselle. Yhtenä mahdollisena ratkaisuna menojen kasvun hidastamiseen on nähty erilaiset yksityisen ja julkisen sektorin väliset yhteistyömallit. Tämän tutkielman tavoitteena oli syventyä yksityisen ja julkisen toimijan välisiin yhteistyö- ja sopimusmalleihin vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa lähestyen tutkittavaa aihetta sekä julkisen talouden että yksityisten toimijoiden näkökulmasta. Yhteistyön ja kumppanuuden taloudellisia vaikutuksia tutkittiin tarkastelemalla Suomessa vuodesta 2000 alkaen toteutettuja sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistuksia. Tilastollinen analyysi suoritettiin esikäsittelemällä aineisto Propensity Score Matchingin (PSM) eli kaltaistamisen avulla. Tämän jälkeen varsinainen tilastollinen analyysi suoritettiin käyttämällä Difference-in-Differences (DiD) -menetelmän laajennusta, joka mahdollisti eri ulkoistusajankohtien huomioon ottamisen. Analyysi suoritettiin käyttämällä neljää ajallisesti ja painotuksiltaan eroavaa tarkastelutapaa. DiD-menetelmän laajennuksella oli lisäksi mahdollista kontrolloida muita mahdollisia selittäviä tekijöitä. Kun malliin lisättiin yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä sekä työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä, oli tarkasteltavana lopulta 12 eri mallia. Kaikkien mallien osalta DiD-estimaatin kerroin oli positiivinen. Tilastollinen merkitsevyys saavutettiin kuitenkin vain yhden mallin osalta. Tämän mallin DiD-estimaatin kerroin 0,155 viittaisi siihen, että kokonaisulkoistus oli nostanut kustannuksia. Tulokseen sisältyy kuitenkin epävarmuutta, sillä tutkielmassa ei tarkasteltu kustannuksia vastaavia laatu- tai saatavuustekijöitä. Lisäksi mallin taustaoletuksena pidettävä yhtenäisten trendien olettama täyttyi vain noin viiden vuoden mittaisella ajanjaksolla. Lisäksi tarkasteltiin sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien yksityisten toimijoiden näkökulmaa tutkimalla millaisia erityispiirteitä, haasteita ja hyötyjä on nähtävissä erilaisten yhteistyö- ja kumppanuusmallien käytössä ja miten ne vaikuttavat yksityisten toimijoiden pääomarakenteeseen ja investointeihin. Yksityisen toimijan näkökulman tutkiminen toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Teemahaastattelujen keskeisin havainto oli, että asumispalveluiden markkinat koetaan tällä hetkellä toimimattomiksi sekä kannattamattomiksi. Toimialalla vallitsevat kilpailutuskäytännöt, sopimussuhteisiin liittyvä epävarmuus, poliittisen ympäristön epävarmuus ja esimerkiksi riskinsiirto yksityiselle toimijalle koettiin niin merkittäviksi, että investoinnit toimialalle ovat vähentyneet tai lopetettu kokonaan. Pääomarakennevaikutusten osalta löytyi viitteitä siitä, että toimijan koolla sekä toimijakohtaisilla preferensseillä on vaikutusta yksityisen toimijan pääomarakenteeseen ja sen suunnitteluun. Lisäksi havaittiin, että yksityisen ja julkisen toimijan väliseen yhteistyöhön liittyvät riskit ja epävarmuudet oli otettu huomioon yksityisten toimijoiden pääomarakenteen suunnittelussa siten, että kiinteistöinvestointeja ei tehty omaan taseeseen, vaan tarvittavat hoivakiinteistöt pyrittiin hankkimaan vuokraamalla.