Väärinkäytösten ilmoittamisen seurauksia hoitajien näkökulmasta - Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Hentula, Kirsi (2023-12-07)
Väärinkäytösten ilmoittamisen seurauksia hoitajien näkökulmasta - Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
(07.12.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231208152541
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231208152541
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on kuvata väärinkäytösten ilmoittamisen seurauksia
hoitajien näkökulmasta. Tutkielman tutkimuskysymykset olivat: Mitä tutkimusta on tehty
väärinkäytöksistä ilmoittamisesta hoitajien näkökulmasta? Mitä seurauksia väärinkäytöksen
ilmoittamisesta on ollut ilmoituksen tehneelle henkilölle? Mitä estäviä ja tukevia seikkoja liittyy
väärinkäytöksistä ilmoittamiseen?
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin CINAHL-,
PubMed-, Cochrane- ja Medic-tietokantoihin, helmikuun 2023 aikana. Osumia saatiin yhteensä 444,
joista mukaan valittiin seitsemän alkuperäisartikkelia noudattaen ennakkoon asetettuja sisäänotto- ja
poissulkukriteerejä. Tietokantahaussa noudatettiin etukäteen muodostettua hakulausetta. Mukaan
otettujen alkuperäisartikkeleiden laatu arvioitiin MMAT-laadunarviointikriteerein.
Alkuperäisartikkeleiden laatu arvioitiin hyväksi. Tutkielman aineiston analysointi toteutettiin
induktiivisella sisällön analyysillä. Analyysin avulla tutkittavan aiheen tutkimusartikkeleiden sisältöä
pystyttiin pelkistämään ja ryhmittelemään.
Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin hoitajien kohtaamia seurauksia väärinkäytöksistä ilmoittamisesta
sekä ilmoitusta estäviä ja niitä tukevia seikkoja. Ilmoituksen tekeminen aiheutti henkilökohtaisia ja
ammatillisia seurauksia muunmuassa stressiä, häirintää, kiusaamista ja sosiaalista eristämistä
työyhteisössä. Lisäksi ilmoittajat kokivat syyllisyyttä, pelkoa ja pettymystä ilmoituksen jälkeen.
Esteinä väärinkäytöksistä ilmoittamiselle hoitajat kokivat pelon seurauksesta. Pelkona oli seuraukset
henkilökohtaiseen ja ammatilliseen elämään liittyen. Estävanä tekijänä toimi pelko kostotoimista
ilmoituksen jälkeen. Myös organisaation reaktio tai reagoimattomuus koettiin väärinkäytöksen
ilmoittamisen estäväksi tekijäksi.
Väärinkäytöksistä ilmoittamista tukivat hoitajien voimakas ammattietiikka ja potilasturvallisuuden
merkitys hoitajalle. Hoitajien eettinen idealismi ja korkeampi koulutustaso ovat positiivisesti
yhteydessä väärinkäytöksistä ilmoittamisen todennäköisyyteen. Väärinkäytöksistä ilmoittamiseen
vaikutti ammattiasema. Lähiesihenkilöasemassa olevat henkilöt ja henkilökunnan korkeampi
koulutustaso lisäsivät todennäköisyyttä väärinkäytösistä ilmoittamiseen. Organisaation positiivinen
suhtautuminen loivat turvallisen ilmapiirin väärinkäytöksistä ilmoittamiseen.
Hoitajille väärinkäytöksistä ilmoittamisesta voi seurata negatiivisia vaikutuksia, pelkoa ja
pitkäkestoisia haittoja henkilökohtaisessa ja ammatillisessa elämässä. Pelko negatiivisista seurauksista
toimi esteenä ilmoittamiselle. Organisaation positiivinen asenne väärinkäytösilmoituksia kohtaan ja
tuki rohkaisivat ilmoituksen tekemistä. Moraalinen rohkeus ja eettinen kanta näyttivät olevan keskeisiä
tekijöitä ilmoituksen tekemisessä.
hoitajien näkökulmasta. Tutkielman tutkimuskysymykset olivat: Mitä tutkimusta on tehty
väärinkäytöksistä ilmoittamisesta hoitajien näkökulmasta? Mitä seurauksia väärinkäytöksen
ilmoittamisesta on ollut ilmoituksen tehneelle henkilölle? Mitä estäviä ja tukevia seikkoja liittyy
väärinkäytöksistä ilmoittamiseen?
Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin CINAHL-,
PubMed-, Cochrane- ja Medic-tietokantoihin, helmikuun 2023 aikana. Osumia saatiin yhteensä 444,
joista mukaan valittiin seitsemän alkuperäisartikkelia noudattaen ennakkoon asetettuja sisäänotto- ja
poissulkukriteerejä. Tietokantahaussa noudatettiin etukäteen muodostettua hakulausetta. Mukaan
otettujen alkuperäisartikkeleiden laatu arvioitiin MMAT-laadunarviointikriteerein.
Alkuperäisartikkeleiden laatu arvioitiin hyväksi. Tutkielman aineiston analysointi toteutettiin
induktiivisella sisällön analyysillä. Analyysin avulla tutkittavan aiheen tutkimusartikkeleiden sisältöä
pystyttiin pelkistämään ja ryhmittelemään.
Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin hoitajien kohtaamia seurauksia väärinkäytöksistä ilmoittamisesta
sekä ilmoitusta estäviä ja niitä tukevia seikkoja. Ilmoituksen tekeminen aiheutti henkilökohtaisia ja
ammatillisia seurauksia muunmuassa stressiä, häirintää, kiusaamista ja sosiaalista eristämistä
työyhteisössä. Lisäksi ilmoittajat kokivat syyllisyyttä, pelkoa ja pettymystä ilmoituksen jälkeen.
Esteinä väärinkäytöksistä ilmoittamiselle hoitajat kokivat pelon seurauksesta. Pelkona oli seuraukset
henkilökohtaiseen ja ammatilliseen elämään liittyen. Estävanä tekijänä toimi pelko kostotoimista
ilmoituksen jälkeen. Myös organisaation reaktio tai reagoimattomuus koettiin väärinkäytöksen
ilmoittamisen estäväksi tekijäksi.
Väärinkäytöksistä ilmoittamista tukivat hoitajien voimakas ammattietiikka ja potilasturvallisuuden
merkitys hoitajalle. Hoitajien eettinen idealismi ja korkeampi koulutustaso ovat positiivisesti
yhteydessä väärinkäytöksistä ilmoittamisen todennäköisyyteen. Väärinkäytöksistä ilmoittamiseen
vaikutti ammattiasema. Lähiesihenkilöasemassa olevat henkilöt ja henkilökunnan korkeampi
koulutustaso lisäsivät todennäköisyyttä väärinkäytösistä ilmoittamiseen. Organisaation positiivinen
suhtautuminen loivat turvallisen ilmapiirin väärinkäytöksistä ilmoittamiseen.
Hoitajille väärinkäytöksistä ilmoittamisesta voi seurata negatiivisia vaikutuksia, pelkoa ja
pitkäkestoisia haittoja henkilökohtaisessa ja ammatillisessa elämässä. Pelko negatiivisista seurauksista
toimi esteenä ilmoittamiselle. Organisaation positiivinen asenne väärinkäytösilmoituksia kohtaan ja
tuki rohkaisivat ilmoituksen tekemistä. Moraalinen rohkeus ja eettinen kanta näyttivät olevan keskeisiä
tekijöitä ilmoituksen tekemisessä.