Vastuullisuusraportoinnin tavoitteiden asetanta, toteutuminen ja vertailtavuus : Tutkimus suomalaisista metsäalan pörssiyrityksistä 2020–2022
Suvanto, Eemeli (2023-11-27)
Vastuullisuusraportoinnin tavoitteiden asetanta, toteutuminen ja vertailtavuus : Tutkimus suomalaisista metsäalan pörssiyrityksistä 2020–2022
(27.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231211152893
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231211152893
Tiivistelmä
Yritysten toiminta vaikuttaa merkittävästi ilmaston lämpenemiseen, mikä aiheuttaa edelleen kasvavia yhteiskunnallisia vahinkoja. Tämä tutkielma keskittyy erityisesti metsäalaan, joka on yksi Suomen taloudellisesti vaikuttavimmista teollisuudenaloista. Alalla käydään myös laajaa keskustelua vastuullisuusteemoista ja ympäristöasioista. Metsäalaa kohtaavat monet vakavat vastuullisuushaasteet, mukaan lukien biodiversiteetin väheneminen, ilmastonmuutos ja paikallisyhteisöjen oikeudet. Näiden haasteiden käsittelemiseksi metsäala pyrkii edistämään kestävää metsänhoitoa, tukemaan laillista puunkorjuuta ja kehittämään ympäristöystävällisiä teknologioita. Vastuullisuusraportointi on myös noussut tärkeäksi välineeksi, jota yritykset käyttävät seuratakseen ja raportoidakseen toimintansa vastuullisuutta ja kestävyyttä.
Tutkielman keskiössä ovat metsäalan pörssiyritysten UPM-Kymmenen, Stora Enson ja Metsä Boardin, vuosina 2020–2022 julkaisema vastuullisuusraportointi. Tarkastelun kohteena ovat näiden yritysten asettamat vastuullisuustavoitteet, niiden toteutuminen ja vertailtavuus. Tutkimuksessa hyödynnetään sidosryhmä- ja legitimaatioteorioita, jotka tarjoavat teoreettisen viitekehyksen vastuullisuusraportoinnin ymmärtämiseen. Tutkimuskysymykset liittyvät yritysten asettamiin vastuullisuustavoitteisiin, niiden onnistumiseen ja keskinäiseen vertailtavuuteen sekä sisäiseen vertailtavuuteen. Tutkielman tavoitteena on tuottaa syventävää tietoa näiden yritysten vastuullisuusraportoinnista sekä laajentaa aiempaa tutkimuskirjallisuutta.
Tutkielma toteutetaan kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Painopiste on vuoden 2022 vastuullisuusraporteissa, mutta vertailtavuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös aiemmat raportit vuosilta 2021 ja 2020. Tutkimusmetodina käytetään sisällönanalyysiä ja abduktiivista lähestymistapaa, joka mahdollistaa teorian ja aineiston vuorovaikutuksen. Käsiteanalyyttinen lähestymistapa tukee teoreettista viitekehystä.
Tutkimus tuo esiin suomalaisten metsäalan yritysten monimuotoiset vastuullisuustavoitteet, joita ohjaavat erilaiset näkökulmat ja strategiset valinnat. Tavoitteet vaihtelevat luonteeltaan ja mitattavuudeltaan. Erityisesti ympäristöön liittyvät tavoitteet ovat korostuneita, heijastaen metsäteollisuuden riippuvuutta luonnonvaroista. Ulkoiset viitekehykset, kuten GRI:n viitekehys ja YK:n tavoitteet, ohjaavat yritysten tavoitteita, mutta niiden vaikutus vertailtavuuteen on rajallinen. Sidosryhmien odotusten huomioiminen on keskeistä tavoitteiden perusteluissa. Sisäinen ja ulkoinen vertailtavuus on sidosryhmänäkökulmasta monin tavoin puutteellista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vastuullisuus on noussut tärkeäksi osaksi suomalaisten metsäalan yritysten liiketoimintaa ja maineenhallintaa. Sidosryhmien odotusten huomioiminen ja avoin raportointi ovat keskeisiä tekijöitä vastuullisuuden onnistuneessa toteuttamisessa. Kuitenkin vertailtavuuden parantaminen voi vaatia yhtenäisempiä standardeja ja selkeämpää raportointia, jotta sidosryhmät voivat tehokkaasti arvioida yritysten suoritusta ja edistymistä vastuullisuustavoitteissa. Tulevaisuudessa on keskeistä lisätä vastuullisuusraportoinnin vertailukelpoisuutta sidosryhmien hyödyksi. Yhtenäiset standardit ja käytännöt voisivat edistää vertailtavuutta samanlaista liiketoimintaa harjoittavien yritysten välillä. Sääntelyn kehittyessä ja vakiintuessa on myös odotettavissa selkeyttä raportointistandardeihin, mikä vahvistaisi sidosryhmien huomioimista ja vastuullisuuden roolia liiketoiminnassa.
Tutkielman keskiössä ovat metsäalan pörssiyritysten UPM-Kymmenen, Stora Enson ja Metsä Boardin, vuosina 2020–2022 julkaisema vastuullisuusraportointi. Tarkastelun kohteena ovat näiden yritysten asettamat vastuullisuustavoitteet, niiden toteutuminen ja vertailtavuus. Tutkimuksessa hyödynnetään sidosryhmä- ja legitimaatioteorioita, jotka tarjoavat teoreettisen viitekehyksen vastuullisuusraportoinnin ymmärtämiseen. Tutkimuskysymykset liittyvät yritysten asettamiin vastuullisuustavoitteisiin, niiden onnistumiseen ja keskinäiseen vertailtavuuteen sekä sisäiseen vertailtavuuteen. Tutkielman tavoitteena on tuottaa syventävää tietoa näiden yritysten vastuullisuusraportoinnista sekä laajentaa aiempaa tutkimuskirjallisuutta.
Tutkielma toteutetaan kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Painopiste on vuoden 2022 vastuullisuusraporteissa, mutta vertailtavuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös aiemmat raportit vuosilta 2021 ja 2020. Tutkimusmetodina käytetään sisällönanalyysiä ja abduktiivista lähestymistapaa, joka mahdollistaa teorian ja aineiston vuorovaikutuksen. Käsiteanalyyttinen lähestymistapa tukee teoreettista viitekehystä.
Tutkimus tuo esiin suomalaisten metsäalan yritysten monimuotoiset vastuullisuustavoitteet, joita ohjaavat erilaiset näkökulmat ja strategiset valinnat. Tavoitteet vaihtelevat luonteeltaan ja mitattavuudeltaan. Erityisesti ympäristöön liittyvät tavoitteet ovat korostuneita, heijastaen metsäteollisuuden riippuvuutta luonnonvaroista. Ulkoiset viitekehykset, kuten GRI:n viitekehys ja YK:n tavoitteet, ohjaavat yritysten tavoitteita, mutta niiden vaikutus vertailtavuuteen on rajallinen. Sidosryhmien odotusten huomioiminen on keskeistä tavoitteiden perusteluissa. Sisäinen ja ulkoinen vertailtavuus on sidosryhmänäkökulmasta monin tavoin puutteellista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vastuullisuus on noussut tärkeäksi osaksi suomalaisten metsäalan yritysten liiketoimintaa ja maineenhallintaa. Sidosryhmien odotusten huomioiminen ja avoin raportointi ovat keskeisiä tekijöitä vastuullisuuden onnistuneessa toteuttamisessa. Kuitenkin vertailtavuuden parantaminen voi vaatia yhtenäisempiä standardeja ja selkeämpää raportointia, jotta sidosryhmät voivat tehokkaasti arvioida yritysten suoritusta ja edistymistä vastuullisuustavoitteissa. Tulevaisuudessa on keskeistä lisätä vastuullisuusraportoinnin vertailukelpoisuutta sidosryhmien hyödyksi. Yhtenäiset standardit ja käytännöt voisivat edistää vertailtavuutta samanlaista liiketoimintaa harjoittavien yritysten välillä. Sääntelyn kehittyessä ja vakiintuessa on myös odotettavissa selkeyttä raportointistandardeihin, mikä vahvistaisi sidosryhmien huomioimista ja vastuullisuuden roolia liiketoiminnassa.