Seitsemäsluokkalaisten tunnekokemukset yhteisen katsomusaineen oppitunneilla : Haastattelututkimus turkulaisissa yläkouluissa
Pitkänen, Mirja (2023-12-05)
Seitsemäsluokkalaisten tunnekokemukset yhteisen katsomusaineen oppitunneilla : Haastattelututkimus turkulaisissa yläkouluissa
(05.12.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231211153080
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231211153080
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee seitsemäsluokkalaisten oppilaiden tunnekokemuksia sekä kokemuksia tunteiden ilmaisusta yhteisen katsomusaineen oppitunneilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä tunteita oppilaat kokevat yhteisen katsomusaineen tunneilla, mistä nämä tunteet syntyvät ja millaisena oppilaat kokevat tunteiden ilmaisun oppitunneilla. Tutkimusaineisto koostuu 16 yksilö- ja parihaastattelusta, jotka on toteutettu kahdessa turkulaisessa yläkoulussa. Haastattelut toteutettiin 2023 alkuvuodesta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on poikkitieteellinen, sillä se rakentuu uskontotieteen, psykologian ja kasvatustieteen teoriataustoista. Näistä eniten painottuvat emootiopsykologia sekä kasvatustiede, yhteinen katsomusopetus toimii tutkimusaiheen kontekstina. Tutkimuksen osan teoreettisesta viitekehyksestä muodostaa emootiopsykologi Daniel Golemanin muodostama tunnejaotteluteoria, joka koostuu kahdeksasta tunneperheestä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu myös tunnetaitoteorioista sekä luokan tunneilmapiirin käsitteestä. Tässä tutkimuksessa omien tunteiden tunnistaminen, niiden aiheuttajan ymmärtäminen sekä omien tunteiden ilmaisu nähdään osana tunnetaitoja. Tutkimuksessa hyödynnän kolmea tunnettua tunnetaitoteoriaa, jotka ovat emootiopsykologien muodostamia. Yksi näistä teorioista on Golemanin kehittämä, toinen on Reuven Bar-Onin ja kolmas Peter Saloveyn sekä John Mayerin.
Olen toteuttanut analyysin laadullisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla analyysi eteni teoriaohjaavasti, mutta toisen ja kolmannen tutkimuskysymyksen kohdalla aineistolähtöisesti. Haastatteluissa virikkeenä oli Golemanin tunnejaottelun pohjalta muodostettu tunnekartta, josta oppilaat mainitsivat kokemiaan tunteita. Oppilaat mainitsivat tunteita kaikista tunneperheistä, mutta eniten mainintoja saivat nautinnon, rakkauden ja vihan tunneperheet. Haastatteluvastauksissa tunteiden taustasyitä oli neljä: opettaja, luokkakaverit, oma suoriutuminen ja oppituntien sisällöt. Tunteiden ilmaisun kokemuksista muodostui myös neljä teemaa: tunteiden peittäminen, tunteiden ilmaisun muodot, tunneilmapiiri sekä tunteiden tarttuvuus.
Katsomusaineen opettajaan, läheisiin ystäviin ja oppiaineen sisältöihin liitettiin paljon positiivisia tunteita. Kuitenkin yli puolet oppilaista koki luokan tunneilmapiirin negatiivisena, harva halusi ilmaista tunteitaan oppitunneilla ja monien mukaan oppitunneilla oli rasistista ja vähättelevää kommentointia. Yhteisen katsomusaineen opetuksessa ja kehitystyössä tulee kiinnittää huomiota rasismin käsittelyyn, enemmistö-vähemmistö-asetelman huomioimiseen ja turvallisen tunneilmapiirin kehittämiseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on poikkitieteellinen, sillä se rakentuu uskontotieteen, psykologian ja kasvatustieteen teoriataustoista. Näistä eniten painottuvat emootiopsykologia sekä kasvatustiede, yhteinen katsomusopetus toimii tutkimusaiheen kontekstina. Tutkimuksen osan teoreettisesta viitekehyksestä muodostaa emootiopsykologi Daniel Golemanin muodostama tunnejaotteluteoria, joka koostuu kahdeksasta tunneperheestä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu myös tunnetaitoteorioista sekä luokan tunneilmapiirin käsitteestä. Tässä tutkimuksessa omien tunteiden tunnistaminen, niiden aiheuttajan ymmärtäminen sekä omien tunteiden ilmaisu nähdään osana tunnetaitoja. Tutkimuksessa hyödynnän kolmea tunnettua tunnetaitoteoriaa, jotka ovat emootiopsykologien muodostamia. Yksi näistä teorioista on Golemanin kehittämä, toinen on Reuven Bar-Onin ja kolmas Peter Saloveyn sekä John Mayerin.
Olen toteuttanut analyysin laadullisen sisällönanalyysin menetelmää hyödyntäen. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla analyysi eteni teoriaohjaavasti, mutta toisen ja kolmannen tutkimuskysymyksen kohdalla aineistolähtöisesti. Haastatteluissa virikkeenä oli Golemanin tunnejaottelun pohjalta muodostettu tunnekartta, josta oppilaat mainitsivat kokemiaan tunteita. Oppilaat mainitsivat tunteita kaikista tunneperheistä, mutta eniten mainintoja saivat nautinnon, rakkauden ja vihan tunneperheet. Haastatteluvastauksissa tunteiden taustasyitä oli neljä: opettaja, luokkakaverit, oma suoriutuminen ja oppituntien sisällöt. Tunteiden ilmaisun kokemuksista muodostui myös neljä teemaa: tunteiden peittäminen, tunteiden ilmaisun muodot, tunneilmapiiri sekä tunteiden tarttuvuus.
Katsomusaineen opettajaan, läheisiin ystäviin ja oppiaineen sisältöihin liitettiin paljon positiivisia tunteita. Kuitenkin yli puolet oppilaista koki luokan tunneilmapiirin negatiivisena, harva halusi ilmaista tunteitaan oppitunneilla ja monien mukaan oppitunneilla oli rasistista ja vähättelevää kommentointia. Yhteisen katsomusaineen opetuksessa ja kehitystyössä tulee kiinnittää huomiota rasismin käsittelyyn, enemmistö-vähemmistö-asetelman huomioimiseen ja turvallisen tunneilmapiirin kehittämiseen.