Poikkeuksellista lainvalmistelua : Miten kevään 2020 poikkeusolot vaikuttivat kuulemiseen ja sidosryhmien näkemyksiin lainvalmistelussa?
Siltari, Peppi (2023-11-27)
Poikkeuksellista lainvalmistelua : Miten kevään 2020 poikkeusolot vaikuttivat kuulemiseen ja sidosryhmien näkemyksiin lainvalmistelussa?
(27.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231211152837
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231211152837
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee laadukasta lainvalmistelua. Tarkastelen erityisesti kuulemista ja sitä, minkälaisia haasteita koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot loivat lainvalmistelun kuulemiselle. Tutkielma koostuu laadukkaan lainvalmistelun teoriasta ja empiirisestä aineistosta, jossa olen tutkinut kuulemisen toteutumista ja sidosryhmien näkemyksiä lainvalmistelun laadusta.
Empiirinen aineisto koostuu 23:sta poikkeus- ja normaalioloissa valmistellusta hallituksen esitysluonnoksesta annetuista lausunnoista. Lisäksi olen tutkinut kuulemisen järjestämistä edellä mainittujen lakihankkeiden lisäksi 35:stä poikkeusolojen aikana valmistellusta hankkeesta. Tutkielma on luonteeltaan oikeussosiologinen lainsäädäntötutkimus ja empiirisen aineiston tutkimusmetodi on ollut sisällönanalyysi teemoittelemalla ja kvantifioimalla.
Sisällönanalyysi osoitti, että poikkeusoloissa kuulemismuodot ovat monimuotoisempia kuin normaalioloissa, ja että kuulemiselle varattu aika on ollut hyvin lyhyt poikkeusoloissa. Kuulemisen ohjeistusta on rikottu niin poikkeus- kuin normaalioloissa. Sidosryhmien huomioiden mukaan lainvalmistelua vaivaavat pitkälti samat asiat niin poikkeus- kuin normaalioloissakin. Toisaalta normaali- ja poikkeusolojen välillä on eroja siinä, missä määrin tiettyjä argumentteja on lausunnoissa esiintynyt.
Lainvalmistelussa tapahtuva kuuleminen vaikuttaa kaipaavan sitovampaa ohjeistusta. Lisäksi poikkeusolojen aikainen lainvalmistelu ylipäätään tarvitsisi selkeämpää ohjeistusta.
Empiirinen aineisto koostuu 23:sta poikkeus- ja normaalioloissa valmistellusta hallituksen esitysluonnoksesta annetuista lausunnoista. Lisäksi olen tutkinut kuulemisen järjestämistä edellä mainittujen lakihankkeiden lisäksi 35:stä poikkeusolojen aikana valmistellusta hankkeesta. Tutkielma on luonteeltaan oikeussosiologinen lainsäädäntötutkimus ja empiirisen aineiston tutkimusmetodi on ollut sisällönanalyysi teemoittelemalla ja kvantifioimalla.
Sisällönanalyysi osoitti, että poikkeusoloissa kuulemismuodot ovat monimuotoisempia kuin normaalioloissa, ja että kuulemiselle varattu aika on ollut hyvin lyhyt poikkeusoloissa. Kuulemisen ohjeistusta on rikottu niin poikkeus- kuin normaalioloissa. Sidosryhmien huomioiden mukaan lainvalmistelua vaivaavat pitkälti samat asiat niin poikkeus- kuin normaalioloissakin. Toisaalta normaali- ja poikkeusolojen välillä on eroja siinä, missä määrin tiettyjä argumentteja on lausunnoissa esiintynyt.
Lainvalmistelussa tapahtuva kuuleminen vaikuttaa kaipaavan sitovampaa ohjeistusta. Lisäksi poikkeusolojen aikainen lainvalmistelu ylipäätään tarvitsisi selkeämpää ohjeistusta.