Kieliä ikä kaikki: Jatkuvaa kieltenoppimista kestävään tulevaisuuteen

Abstract

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella toteutettiin vuosina 2020–2022 Opetushallituksen rahoittama opetustoimen ja varhaiskasvatuksen täydennys-koulutushanke Kieliä ikä kaikki. Kieliä ikä kaikki -hankkeen tavoitteena oli luoda ymmärrystä jatkuvan oppimisen ja osaamisen merkityksestä sekä kielitaidon moninaisuudesta kieltenopettajien osaamista laajentaen ja syventäen. Täydennyskoulutus koostui teoreettisesta koulutuksesta sekä käytännön työpajoista. Koulutuksen kantavat teemat, kuten kielitietoisuus ja kielenoppimisympäristöt, digitaalisuus kielenoppimisessa ja -opettamisessa, lukutaitojen roolit sekä kestävä kehitys koskevat kaikenikäisiä oppijoita. Koulutus oli tarkoitettu kaikille kieltenopettajille varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön ja korkeakouluun, jotta oman osaamisen kehittämistä tuki mahdollisuus verkostoitua sekä jakaa kokemusta ja tietoa eri kielten opettajien kanssa useammalta kouluasteelta. Koko hankkeen ajan keskiössä oli kielitaidon moninaisuus ja kielitaidon ylläpitäminen läpi elämän.

Tähän julkaisuun on kerätty täydennyskoulutukseen liittyviä artikkeleita, jotka järjestyvät kolmen teemaosion alle. Ensimmäinen osio, Digipedagogiikka ja videovälitteinen vuorovaikutus kieltenoppimisessa, sisältää kolme artikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa Pekka Lintunen, Outi Veivo ja Pauliina Peltonen kirjoittavat digipedagogiikasta vieraiden kielten opetuksessa kuvaten digipedagogiikan tarjoamia työkaluja ja sovelluksia, erilaisia oppimisympäristöjä ja toisaalta asenteita digipedagogiikkaa kohtaan. Teppo Jakonen keskittyy artikkelissaan videovälitteiseen vuorovaikutukseen kieltenopetuksessa kertoen videopuheluista vuorovaikutusympäristöinä, videovälitteisen vuorovaikutuksen haasteista ja mahdollisuuksista kieltenopetuksessa sekä samanaikaisen hybridiopetuksen rakentamisesta. Ensimmäisen osion päättää Tytti Kimin, Minna Maijalan ja Annika Pellon erityisesti kieltenopettajien kokemiin haasteisiin ja kuormitukseen keskittyvä artikkeli kieltenopettajien kokemuksista vuoden 2020 etäopetuksen aikana. Tämän julkaisun toisen osion, Lukutaitojen roolit kielten oppimisessa ja opettamisessa, aloittaa Outi Veivo, joka kirjoittaa lukutaidon vaikutuksista vieraiden kielten oppimiseen. Osion päättää Niina Kekin, Riitta Jytilän & Viola Parente-Čapkován artikkeli lukupiireistä aikuisten maahanmuuttaneiden kielen ja kulttuurin opetuksessa. Kolmas ja viimeinen osio, Kieltenoppimisen kestävä tulevaisuus ja jatkuva oppiminen, sisältää kolme artikkelia. Sen aloittavat Salla-Riikka Kuusalu ja Minna Maijala, jotka kirjoittavat kestävyyskasvatuksen mahdollisuuksista kielenopetuksessa ja esittelevät Koneen säätiön rahoittaman Eettisesti kestävä kieltenopetus (EKKO) -hankkeen tutkimustuloksia. Osion toisessa artikkelissa Minna Maijala ja Katja Mäntylä kuvaavat iän vaikutuksia kielenoppimiseen. Viimeisen osion päättää Katja Mäntylän ja Hannele Dufvan tulevaisuuteen katsova artikkeli ”Kohti vuotta 2050? Tulevaisuuden kielikoulutuksesta”.

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella järjestetyt täydennyskoulutukset kieltenopettajille ovat tämän hankkeen päätyttyä saaneet jatkoa ensin vuosina 2022–2023 toteutetun Sujuvuutta suulliseen kielitaitoon -hankkeen ja sen jälkeen vuosina 2023–2024 toteutettavan Älyä tekoälyyn – mielekästä teknologiapedagogiikkaa kielten opetukseen -hankkeen muodossa.