Kuntien päätöksenteon valmistelu vanhuspalvelulain mukaisesta henkilöstömitoituksesta : dokumenttianalyysi
von Wehrt, Olli (2023-11-27)
Kuntien päätöksenteon valmistelu vanhuspalvelulain mukaisesta henkilöstömitoituksesta : dokumenttianalyysi
(27.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231213153831
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231213153831
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on vanhuspalvelulain mukainen henkilöstömitoitus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida sitä, minkälaisia vanhuspalvelulain tarkoittamaan henkilöstömitoitukseen liittyviä asiakokonaisuuksia on käsitelty tutkimukseen mukaan valittujen kuntien ja kuntayhtymien poliittisten päätöksentekoelimien pöytäkirjoissa ja mitä keinoja pöytäkirjoissa esitetään asioiden toimeenpanemiseksi. Tavoitteena oli tuoda esiin päätöksentekoelinten ja niiden jäsenten roolia ja vastuuta osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta ja sen edellytysten turvaamisesta. Suomen eduskunta päätti vuonna 2020 henkilöstömitoituksesta ikääntyneiden ympärivuorokautisessa laitos- ja palveluasumisessa (Vanhuspalvelulain (2012) muutos 2020/565). Vanhuspalvelulain tuoma velvoite edellyttää poliittista valmistelua, millä keinoilla vaatimukset pyritään täyttämään määräaikaan mennessä.
Tutkimus kohdistui satunnaisesti valittujen viiden kunnan tai kuntayhtymän päätöksentekoelinten pöytäkirjoihin, jotka poimittiin nettisivustoilta. Koska mukaan valittuihin kuntayhtymiin kuului useampia kuntia, aineisto koostui kolmen kunnan ja kahden kuntayhtymän 36 erillisestä pöytäkirjan pykälästä, jotka analysoitiin dokumenttianalyysin avulla. Aineistonkeruu oli kohdistettu siten, että tarkastelun kohteeksi pyrittiin valitsemaan sellaiset poliittiset päätöksentekoelimet, joiden vastuulle henkilöstömitoitukseen liittyvien asioiden valmistelu ensisijaisesti kuului, ja joissa henkilöstömitoitusta todennäköisimmin oli siten käsitelty eniten. Nämä olivat kuntien perusturva- ja sosiaali- ja terveyslautakuntia ja kuntayhtymien hallituksia.
Keskeiset käsitellyt kuntien päätöspöytäkirjoissa olivat: Henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyden varmistamiseen liittyvät asiat, Palveluiden kohdistaminen ja priorisointi sekä palvelutarjonnan ja perusteiden tarkistaminen, Raha – rahoituksen lisääminen/kohdistaminen, Palvelujen ulkoistaminen ja Työolosuhteiden parantaminen. Keskeiset keinot olivat: Henkilöstöön ja sen osaamiseen liittyvät keinot, Palveluvalikoiman muutoksiin liittyvät keinot, Palveluiden saatavuuden takaamisen keinot ja Talouteen liittyvät keinot. Tutkimustulokset tuovat esiin, että kuntien päätöksenteossa keskeisiä ovat olleet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus, joissa ilmeni paikoitellen valtavia eroja ja haasteita. Ongelmat ilmenivät erityisesti sijaisten rekrytoinnissa. Tutkimusajankohtana lainsäädännön asettamat velvollisuudet ja toimeenpano kuuluivat kunnille, mutta esillä oli näiden velvollisuuksien siirtyminen hyvinvointialueille. Henkilöstöön ja saatavuuteen liittyvät asiat ovat erityisesti päättävien elinten jäsenten toimenpiteiden keskiössä. Aineistoon kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien osalta käytettävissä olevia vaihtoehtoisia keinoja oli tarjolla enemmän Suomen eteläisemmissä osissa sijaitsevilla alueilla, joissa tarvittavia palveluita voitiin hankkia muun muassa palveluseteleillä tai ostopalveluina. Mitä pohjoisemmaksi mentiin, sen vaikeampaa oli löytää sijaisia edes rahalla, koska heitä ei aina ollut lainkaan saatavilla ja ratkaisukeinoja oli siten vähemmän käytettävissä. Äärimmillään tämä johti toistuviin päätöksiin potilaspaikkapaikkamäärien supistuksista. The topic of this study is staffing according to the Elderly Services Act. The purpose of the study was to describe and analyze what kind of issues related to the personnel dimensioning referred to in the Elderly Services Act have been dealt with in the minutes of the political decision-making bodies of the municipalities and municipal associations selected for the study, and what methods are presented in the minutes to implement things. The goal was to highlight the role and responsibility of decision-making bodies and their members for their part in social and healthcare activities and securing their conditions. In 2020, the Finnish Parliament decided on staffing in round-the-clock institutional and service housing for the elderly (Vanhuspalvelu Act (2012) amendment 2020/565). The obligation brought by the Elderly Services Act requires political preparation, which means will be used to meet the requirements by the deadline.
The research focused on the minutes of the decision-making bodies of five randomly selected municipalities or a group of municipalities, which were extracted from websites. Since several municipalities belonged to the selected municipal associations, the material consisted of 36 separate protocol articles of three municipalities and two municipal associations, which were analyzed using document analysis. The collection of data was targeted in such a way that the aim of the review was to select those political decision-making bodies whose responsibility was primarily the preparation of issues related to staffing, and where staffing had most probably been dealt with the most. These were the municipalities' basic security, social welfare and health boards and the boards of municipal corporations.
The key issues discussed in the municipalities' decision protocols were: Issues related to the availability and adequacy of personnel, Targeting and prioritization of services and checking the service offer and criteria, Money - increasing/allocating funding, Outsourcing services and Improving working conditions. The key means were: Means related to personnel and their skills, Means related to changes in the service selection, Means related to guaranteeing the availability of services, and Means related to finances. The research results show that the adequacy and availability of social and health personnel have been central to the municipalities' decision-making, where huge differences and challenges appeared in some places. Problems arose especially in the recruitment of substitutes. At the time of the research, the responsibilities and implementation set by the legislation belonged to the municipalities, but the transfer of these responsibilities to welfare areas was on display. Matters related to personnel and availability are especially at the center of measures taken by members of the decision-making bodies. As regards the municipalities and municipal associations included in the data set, there were more alternative means available in areas located in the southern parts of Finland, where the necessary services could be obtained, for example, with service vouchers or as purchased services. The further north you went, the more difficult it was to find substitutes, even with money, because they were not always available at all and there were therefore fewer solutions available. In the extreme, this led to repeated decisions about reductions in the number of patient beds.
Tutkimus kohdistui satunnaisesti valittujen viiden kunnan tai kuntayhtymän päätöksentekoelinten pöytäkirjoihin, jotka poimittiin nettisivustoilta. Koska mukaan valittuihin kuntayhtymiin kuului useampia kuntia, aineisto koostui kolmen kunnan ja kahden kuntayhtymän 36 erillisestä pöytäkirjan pykälästä, jotka analysoitiin dokumenttianalyysin avulla. Aineistonkeruu oli kohdistettu siten, että tarkastelun kohteeksi pyrittiin valitsemaan sellaiset poliittiset päätöksentekoelimet, joiden vastuulle henkilöstömitoitukseen liittyvien asioiden valmistelu ensisijaisesti kuului, ja joissa henkilöstömitoitusta todennäköisimmin oli siten käsitelty eniten. Nämä olivat kuntien perusturva- ja sosiaali- ja terveyslautakuntia ja kuntayhtymien hallituksia.
Keskeiset käsitellyt kuntien päätöspöytäkirjoissa olivat: Henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyden varmistamiseen liittyvät asiat, Palveluiden kohdistaminen ja priorisointi sekä palvelutarjonnan ja perusteiden tarkistaminen, Raha – rahoituksen lisääminen/kohdistaminen, Palvelujen ulkoistaminen ja Työolosuhteiden parantaminen. Keskeiset keinot olivat: Henkilöstöön ja sen osaamiseen liittyvät keinot, Palveluvalikoiman muutoksiin liittyvät keinot, Palveluiden saatavuuden takaamisen keinot ja Talouteen liittyvät keinot. Tutkimustulokset tuovat esiin, että kuntien päätöksenteossa keskeisiä ovat olleet sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus, joissa ilmeni paikoitellen valtavia eroja ja haasteita. Ongelmat ilmenivät erityisesti sijaisten rekrytoinnissa. Tutkimusajankohtana lainsäädännön asettamat velvollisuudet ja toimeenpano kuuluivat kunnille, mutta esillä oli näiden velvollisuuksien siirtyminen hyvinvointialueille. Henkilöstöön ja saatavuuteen liittyvät asiat ovat erityisesti päättävien elinten jäsenten toimenpiteiden keskiössä. Aineistoon kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien osalta käytettävissä olevia vaihtoehtoisia keinoja oli tarjolla enemmän Suomen eteläisemmissä osissa sijaitsevilla alueilla, joissa tarvittavia palveluita voitiin hankkia muun muassa palveluseteleillä tai ostopalveluina. Mitä pohjoisemmaksi mentiin, sen vaikeampaa oli löytää sijaisia edes rahalla, koska heitä ei aina ollut lainkaan saatavilla ja ratkaisukeinoja oli siten vähemmän käytettävissä. Äärimmillään tämä johti toistuviin päätöksiin potilaspaikkapaikkamäärien supistuksista.
The research focused on the minutes of the decision-making bodies of five randomly selected municipalities or a group of municipalities, which were extracted from websites. Since several municipalities belonged to the selected municipal associations, the material consisted of 36 separate protocol articles of three municipalities and two municipal associations, which were analyzed using document analysis. The collection of data was targeted in such a way that the aim of the review was to select those political decision-making bodies whose responsibility was primarily the preparation of issues related to staffing, and where staffing had most probably been dealt with the most. These were the municipalities' basic security, social welfare and health boards and the boards of municipal corporations.
The key issues discussed in the municipalities' decision protocols were: Issues related to the availability and adequacy of personnel, Targeting and prioritization of services and checking the service offer and criteria, Money - increasing/allocating funding, Outsourcing services and Improving working conditions. The key means were: Means related to personnel and their skills, Means related to changes in the service selection, Means related to guaranteeing the availability of services, and Means related to finances. The research results show that the adequacy and availability of social and health personnel have been central to the municipalities' decision-making, where huge differences and challenges appeared in some places. Problems arose especially in the recruitment of substitutes. At the time of the research, the responsibilities and implementation set by the legislation belonged to the municipalities, but the transfer of these responsibilities to welfare areas was on display. Matters related to personnel and availability are especially at the center of measures taken by members of the decision-making bodies. As regards the municipalities and municipal associations included in the data set, there were more alternative means available in areas located in the southern parts of Finland, where the necessary services could be obtained, for example, with service vouchers or as purchased services. The further north you went, the more difficult it was to find substitutes, even with money, because they were not always available at all and there were therefore fewer solutions available. In the extreme, this led to repeated decisions about reductions in the number of patient beds.