Suullisen kielitaidon kehittäminen varhennetussa kielenopetuksessa : Luokanopettajien asettamat oppimistavoitteet ja käyttämät opetusmenetelmät varhennetun englannin kielen opetuksessa
Hirvi, Linda (2023-12-20)
Suullisen kielitaidon kehittäminen varhennetussa kielenopetuksessa : Luokanopettajien asettamat oppimistavoitteet ja käyttämät opetusmenetelmät varhennetun englannin kielen opetuksessa
(20.12.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231221156735
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231221156735
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhden monikulttuurisen ja -kielisen koulun toimintamallia varhennetusta kielenopetuksesta vuosiluokilla 1–2. Tutkimuksen näkökulmina olivat luokanopettajien asettamat oppimistavoitteet varhaiseen kielen oppimiseen ja heidän käyttämänsä opetusmenetelmät, jotka kehittivät oppilaiden suullista kielitaitoa englannin kielessä. Luokanopettajilla ei ollut vielä saatavilla vuosiluokkien 1–2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteita (VOPS 2019), joten oli tärkeää selvittää opettajien asettamia oppimistavoitteita. Niitä vertailtiin VOPS:n (2019) tavoitteisiin ja lisäksi Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK 2020) tavoitteisiin kuullun ymmärtämisen, suullisen vuorovaikutuksen ja puheen tuottamisen näkökulmista. Luokanopettajien käyttämiä opetusmenetelmiä tarkasteltiin myös näistä kolmesta näkökulmasta.
Tutkimusjoukko koostui yhden koulun kolmesta luokanopettajasta ja heidän opetusryhmistään, joita oli yhteensä kuusi. Tutkimusjoukko valittiin sen perusteella, että kyseisessä koulussa opetettiin varhennettua kieltä jo 2018–2019 lukuvuotena. Tutkimuksen menetelminä olivat puolistrukturoitu teemahaastattelu ja oppituntien (N=11) havainnointi ilman osallistumista. Tutkimusaineisto analysoitiin aineisto- ja teorialähtöisellä sisällönanalyysilla hyödyntäen VOPS:ia (2019), EVK:ta (2020) sekä Keaveneyn ja Lundbergin (2019) esittämiä opetusmenetelmiä varhennetusta kieltenopetuksesta.
Tulokset osoittivat, että luokanopettajien keskeiset oppimistavoitteet olivat suullisten taitojen kehittäminen, arjen tilanteista selviytyminen, arjen koulukielen oppiminen ja ymmärrettävä ääntäminen. Luokanopettajien esittämät tavoitteet olivat yhdenmukaisia VOPS:n ja EVK:n tavoitteiden kanssa. Luokanopettajat käyttivät monipuolisia opetusmenetelmiä kehittääkseen oppilaan kuullun ymmärtämistä, suullista vuorovaikutusta ja puheen tuottoa. Suosituimmat opetusmenetelmät kuullun ymmärtämisen kehittämiseen olivat alku- ja lopputervehdykset, kuunteluharjoitukset ja laulujen käyttö. Suullisen vuorovaikutuksen ja puheen tuottamisen osalta suosituimmat opetusmenetelmät olivat kuorotoisto, toiminnalliset pelit ja ”yhden sanan vastaukset” -opetusmenetelmä.
Luokanopettajien opetuksessa painottui kuullun ymmärtämisen harjoittelu, mitä aikaisemmat tutkimukset ovat korostaneet, koska kuullun ymmärtäminen edeltää puheen tuottamista. He käyttivät useasti samoja opetusmenetelmiä, joiden he kokivat soveltuvan parhaiten suullisen kielitaidon kehittämiseen. Tässä tutkimuksessa pystyttiin selvittämään tutkittavien varhennettuun kielenopetukseen hyväksi kokemat opetusmenetelmät, jotka olivat yhteneväisiä Keaveneyn ja Lundbergin (2019) esittämien varhennettua kieltenopetusta koskevien opetusmenetelmien kanssa.
Tutkimusjoukko koostui yhden koulun kolmesta luokanopettajasta ja heidän opetusryhmistään, joita oli yhteensä kuusi. Tutkimusjoukko valittiin sen perusteella, että kyseisessä koulussa opetettiin varhennettua kieltä jo 2018–2019 lukuvuotena. Tutkimuksen menetelminä olivat puolistrukturoitu teemahaastattelu ja oppituntien (N=11) havainnointi ilman osallistumista. Tutkimusaineisto analysoitiin aineisto- ja teorialähtöisellä sisällönanalyysilla hyödyntäen VOPS:ia (2019), EVK:ta (2020) sekä Keaveneyn ja Lundbergin (2019) esittämiä opetusmenetelmiä varhennetusta kieltenopetuksesta.
Tulokset osoittivat, että luokanopettajien keskeiset oppimistavoitteet olivat suullisten taitojen kehittäminen, arjen tilanteista selviytyminen, arjen koulukielen oppiminen ja ymmärrettävä ääntäminen. Luokanopettajien esittämät tavoitteet olivat yhdenmukaisia VOPS:n ja EVK:n tavoitteiden kanssa. Luokanopettajat käyttivät monipuolisia opetusmenetelmiä kehittääkseen oppilaan kuullun ymmärtämistä, suullista vuorovaikutusta ja puheen tuottoa. Suosituimmat opetusmenetelmät kuullun ymmärtämisen kehittämiseen olivat alku- ja lopputervehdykset, kuunteluharjoitukset ja laulujen käyttö. Suullisen vuorovaikutuksen ja puheen tuottamisen osalta suosituimmat opetusmenetelmät olivat kuorotoisto, toiminnalliset pelit ja ”yhden sanan vastaukset” -opetusmenetelmä.
Luokanopettajien opetuksessa painottui kuullun ymmärtämisen harjoittelu, mitä aikaisemmat tutkimukset ovat korostaneet, koska kuullun ymmärtäminen edeltää puheen tuottamista. He käyttivät useasti samoja opetusmenetelmiä, joiden he kokivat soveltuvan parhaiten suullisen kielitaidon kehittämiseen. Tässä tutkimuksessa pystyttiin selvittämään tutkittavien varhennettuun kielenopetukseen hyväksi kokemat opetusmenetelmät, jotka olivat yhteneväisiä Keaveneyn ja Lundbergin (2019) esittämien varhennettua kieltenopetusta koskevien opetusmenetelmien kanssa.