Metakognitiivinen kyky havaita virhe kuulopalautteessa : Tarkastelussa signaalidetektioteoriaan perustuva koeasetelma
Paajanen, Liinu; Heikkilä, Rita (2023-12-22)
Metakognitiivinen kyky havaita virhe kuulopalautteessa : Tarkastelussa signaalidetektioteoriaan perustuva koeasetelma
Paajanen, Liinu
Heikkilä, Rita
(22.12.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231222157221
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231222157221
Tiivistelmä
Metakognitiolla, eli tiedolla ja tietoisuudella omista kognitiivisista ilmiöistä, on keskeinen rooli puheterapiassa, vaikka siihen keskittyvää tutkimustietoa on logopedian alalla rajallisesti. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin ihmiset pystyvät metakognitiivisesti arvioimaan virheitä kuulopalautteessa. Lisäksi tarkastellaan, kuinka luotettavasti käyttämämme menetelmä toimii metakognitiivisen tehokkuuden mittaamisessa. Aihetta tutkittiin koeasetelmalla, jossa koehenkilö lausui /u/-äännettä ja kuulopalautetta muokattiin reaaliaikaisesti nostamalla hetkellisesti äänenkorkeutta. Koehenkilön tuli vastata, tapahtuiko muokkaus eli perturbaatio ensimmäisessä vai toisessa aikaikkunassa. Saman aikaisesti koehenkilön tuli antaa vastausvarmuus omasta vastauksestaan. Koeasetelman avulla koehenkilöille laskettiin signaalidetektioteoriaan perustuen arvot sensitiivisyydelle d’, metakognitiiviselle sensitiivisyydelle meta-d’ sekä metakognitiiviselle tehokkuudelle Mratio.
Ihmisten kykyä metakognitiivisesti arvioida virhe kuulopalautteessa tutkittiin vertaamalla sensitiivisyyttä metakognitiiviseen sensitiivisyyteen. Samalla tarkasteltiin, onko yksilöiden välillä vaihtelua metakognitiivisessa suoriutumisessa. Koeasetelman luotettavuutta tarkasteltiin test-retest-reliabiliteetin kautta. Tulokset laskettiin sekä Guggenmosin (2021) että Leen ja työryhmän (2018) suosittelemia aineiston rajauksia käyttäen kaikille kolmelle tunnusluvulle. Tutkimukseen osallistui 59 koehenkilöä, jotka olivat iältään 19–32-vuotiaita. Koehenkilöt suorittivat kokeen kahteen kertaan.
Tulosten perusteella koehenkilöiden metakognitiivinen tehokkuus oli keskimäärin alle optimaalisen tason ja havaittavissa oli vaihtelua metakognitiivisessa suoriutumisessa. Test-retest-reliabiliteetin osalta positiivinen korrelaatio oli löydettävissä osalle tunnusluvuista testikertojen välillä. Kuitenkin sekä Guggenmosin (2021) että Leen ja kumppaneiden (2018) rajauksilla reliabiliteetit jäivät matalaksi ja kauas yleisistä reliabiliteetin tavoitearvoista. Koeasetelmassa tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota erityisesti yksilöllisen vaikeustason riittävän tarkkaan määrittämiseen sekä toistojen määrän vaikutukseen.
Ihmisten kykyä metakognitiivisesti arvioida virhe kuulopalautteessa tutkittiin vertaamalla sensitiivisyyttä metakognitiiviseen sensitiivisyyteen. Samalla tarkasteltiin, onko yksilöiden välillä vaihtelua metakognitiivisessa suoriutumisessa. Koeasetelman luotettavuutta tarkasteltiin test-retest-reliabiliteetin kautta. Tulokset laskettiin sekä Guggenmosin (2021) että Leen ja työryhmän (2018) suosittelemia aineiston rajauksia käyttäen kaikille kolmelle tunnusluvulle. Tutkimukseen osallistui 59 koehenkilöä, jotka olivat iältään 19–32-vuotiaita. Koehenkilöt suorittivat kokeen kahteen kertaan.
Tulosten perusteella koehenkilöiden metakognitiivinen tehokkuus oli keskimäärin alle optimaalisen tason ja havaittavissa oli vaihtelua metakognitiivisessa suoriutumisessa. Test-retest-reliabiliteetin osalta positiivinen korrelaatio oli löydettävissä osalle tunnusluvuista testikertojen välillä. Kuitenkin sekä Guggenmosin (2021) että Leen ja kumppaneiden (2018) rajauksilla reliabiliteetit jäivät matalaksi ja kauas yleisistä reliabiliteetin tavoitearvoista. Koeasetelmassa tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota erityisesti yksilöllisen vaikeustason riittävän tarkkaan määrittämiseen sekä toistojen määrän vaikutukseen.