Digitaaliset informaatiotaidot ja digitaalinen eriarvoisuus
Saikkonen, Loretta (2024-01-26)
Digitaaliset informaatiotaidot ja digitaalinen eriarvoisuus
(26.01.2024)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9559-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9559-2
Tiivistelmä
Tiedonhaku ja tiedonhallinta ovat olennainen osa jokapäiväistä elämää nykyajan informaatioyhteiskunnassa. Taitoja löytää, arvioida ja järjestää digitaalista informaatiota tarvitaan niin työelämässä, opiskelussa kuin vapaa-ajallakin. Digitaaliset informaatiotaidot ovatkin nykyään yksi aikuisten kolmesta perustaidosta luku- ja numerotaitojen ohella.
Tutkimuksessa selvitetään, miten erilaiset henkilöön (esim. ikä, sukupuoli), asemaan (esim. koulutus, asema) ja resursseihin (esim. digitaalinen aktiivisuus, täydennyskoulutus) liittyvät tekijät selittävät digitaalisia informaatiotaitoja. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään Jan van Dijkin digitaalisen syrjäytymisen resurssiteoriaa (Resources and Appropriation Theory). Suomessa digitaalisten informaatiotaitojen tutkimus on keskittynyt kouluihin, ja tutkimusten kohderyhminä on ollut lähinnä oppilaita ja opiskelijoita. Tässä tutkimuksessa kohderyhmää laajennettiin koskemaan myös aikuisten ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten digitaalisia informaatiotaitoja.
Tutkimuksen kohderyhmiä ovat peruskoulun ja toisen asteen opiskelijat (n = 3 222), työpajanuoret (n = 93), metallialan työntekijät (n = 270) sekä opettajat (n = 4 988). Aineisto kerättiin Turun yliopistossa kehitettyjen digitaalisia taitoja mittaavien testaussovellusten avulla. Tutkimusmenetelminä käytettiin korrelaatiota, lineaarista regressioanalyysiä ja klusterianalyysiä.
Henkilöön liittyvistä tekijöistä ikä ja sukupuoli olivat yhteydessä parempiin digitaalisiin informaatiotaitoihin vain aikuisilla. Opettajien digiaktiivisuus, omiin taitoihin luottaminen ja digitaaliset informaatiotaidot heikkenivät iän myötä. Heillä ikä olikin digiaktiivisuuden ohella merkittävin digitaalisia informaatiotaitoja selittävä tekijä. Myös metallialan työntekijöillä vanhimpien ikäryhmien digitaaliset informaatiotaidot olivat heikommat kuin nuorempien. Miehet pärjäsivät testissä hieman naisia paremmin ja myös luottivat digitaitoihinsa naisia enemmän.
Positionaalisista tekijöistä sekä koulutus että asema työpaikalla olivat yhteydessä digitaalisiin informaatiotaitoihin. Metallialan työntekijöillä koulutus todettiin työhön liittyvän digivälineiden käytön ohella tärkeimmäksi informaatiotaitojen selittäjäksi. Työposition yhteyttä digitaalisiin informaatiotaitoihin voitiin tutkia vain metallialan työntekijöillä. Toimihenkilöt pärjäsivät testissä tilastollisesti merkitsevästi tuotantotyöntekijöitä paremmin. Tuotantotyöntekijät käyttivät digivälineitä enemmän vapaa-ajallaan kuin työssä. Toimihenkilöillä taas työhön liittyvää digitaalisten välineiden käyttöä oli vapaa-ajan käyttöä enemmän. Suorittava teollisuustyö, jossa digivälineiden käyttö on vähäistä ja rutiininomaista, saattaakin johtaa noidankehään, joka estää taitojen kehittymistä.
Resurssitekijöistä merkittävimmäksi todettiin digitaalinen aktiivisuus. Opettajilla myös luottamus omaan osaamiseen ja täydennyskoulutus selittivät digitaalisia informaatiotaitoja. Metallialan tuotantotyöntekijöillä tärkein informaatiotaitojen selittäjä oli työhön liittyvä digivälineiden käyttö. Digitaalisten välineiden käyttö työpaikalla korreloi myös vahvasti koulutuksen ja aseman kanssa. Vapaa-ajan digikäyttö ei sen sijaan selittänyt digitaalisia informaatiotaitoja. Vapaa-ajalla tapahtuva digivälineiden käyttö onkin usein yksinkertaisempaa kuin työajan digikäyttö. Työpajanuorilla digiaktiivisuus tai yksittäiset digivälineiden käyttötavat eivät olleet yhteydessä tiedonhakutaitoihin. Heillä ainoat tiedonhakutaitoja selittävät muuttujat olivat taidot muilla digitaitojen osa-alueilla.
Regressioanalyysien tulokset osoittavat, että henkilöön liittyvistä tekijöistä ainoastaan ikä oli digitaalisten informaatiotaitojen itsenäinen selittäjä ja sekin vain opettajilla. Positionaalisista tekijöistä puolestaan vain koulutustaustalla oli selitysvoimaa itsenäisenä muuttujana. Eniten informaatiotaitojen itsenäistä selitysvoimaa todettiin olevan resurssitekijöillä. Henkilöön tai asemaan liittyviä tekijöitä merkityksellisempiä olivat siis käytettävissä olevat resurssit, kuten digitaalinen aktiivisuus ja taidot muilla digitaitojen osa-alueilla. Esimerkiksi pelkkä asema työpaikalla ei selitä digitaalisia informaatiotaitoja, vaan toimii taitojen karttumisen mahdollistajana; todellinen taitojen selittäjä on digivälineiden käyttökokemus. Tulos on interventioiden kannalta myönteinen, koska resurssitekijöihin on helpoin vaikuttaa. Digital Information Skills and Digital Inequality
Information searching and information management are an essential part of everyday life in today's information society. The skills to find, evaluate, and organize digital information are needed in both professional and personal contexts, such as work, education, and leisure time. Digital information skills are considered one of the three adult basic skills, alongside reading and numeracy skills.
This study examines how various factors related to person (e.g., age, gender), position (e.g., education, employment position), and resources (e.g., digital activity, in-service training) explain digital information skills. The theoretical framework of the study is Jan van Dijk's Resources and Appropriation theory. In Finland, research on digital information skills has mainly focused on schools and students. This study provides new insights into the digital information skills of Finnish adults and workshop youth.
The empirical data used in the study consisted of four different groups: primary and secondary school students (n = 3,222), workshop youth (n = 93), metal industry employees (n = 270), and teachers (n = 4,988). The data was collected using digital skills testing applications developed at the University of Turku. The research methods were correlation analysis, linear regression analysis, and cluster analysis.
Regarding individual factors, age and gender were associated with better information skills only among adults. Teachers' digital activity, self-efficacy, and digital information skills decreased with age. Digital activity and age explained most of the variation in teachers’ digital information skills. Among metal industry employees, older age groups had weaker digital information skills than younger ones. Men performed slightly better than women and also had more confidence in their digital skills compared to women.
Regarding positional factors, both education and position at work were associated with digital information skills. Among metal industry employees, education and using digital tools at work were the most important factors explaining digital information skills. The relationship between work position and digital information skills could only be studied among metal workers. Clerical employees performed better than the production workers. Production workers used digital tools more in their free time than at work, while clerical workers used digital tools at work more than during their free time. Routine factory work, where the use of digital tools is limited, may lead to a vicious circle that prevents skill development.
The most significant resource factor was digital activity. Furthermore, selfefficacy and in-service training explained teachers' digital information skills. In the metal industry, production workers' use of digital tools related to their work was the most important factor explaining digital information skills. The use of digital tools in the workplace also strongly correlated with education and position. On the other hand, leisure-time digital use did not explain digital information skills. Using digital tools during leisure time is often simpler than using them during working hours. For workshop youth, digital activity or individual use of digital tools was not related to digital information skills. The only variables that explained digital information skills for them were skills in other areas of digital competence.
The results of regression analyses indicate that age was the only person-related factor that explained digital information skills, and even then, only for teachers. Regarding positional factors, educational background explained digital information skills. However, the most significant predictors of information skills were resource factors. Therefore, available resources, such as digital activity and skills in other areas of digital competence, were more significant than personal or positional factors. For instance, merely the position at work does not explain digital information skills; the true determinant of skills is the experience of using digital tools. This is a positive result as it is easier to influence resource factors.
Tutkimuksessa selvitetään, miten erilaiset henkilöön (esim. ikä, sukupuoli), asemaan (esim. koulutus, asema) ja resursseihin (esim. digitaalinen aktiivisuus, täydennyskoulutus) liittyvät tekijät selittävät digitaalisia informaatiotaitoja. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään Jan van Dijkin digitaalisen syrjäytymisen resurssiteoriaa (Resources and Appropriation Theory). Suomessa digitaalisten informaatiotaitojen tutkimus on keskittynyt kouluihin, ja tutkimusten kohderyhminä on ollut lähinnä oppilaita ja opiskelijoita. Tässä tutkimuksessa kohderyhmää laajennettiin koskemaan myös aikuisten ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten digitaalisia informaatiotaitoja.
Tutkimuksen kohderyhmiä ovat peruskoulun ja toisen asteen opiskelijat (n = 3 222), työpajanuoret (n = 93), metallialan työntekijät (n = 270) sekä opettajat (n = 4 988). Aineisto kerättiin Turun yliopistossa kehitettyjen digitaalisia taitoja mittaavien testaussovellusten avulla. Tutkimusmenetelminä käytettiin korrelaatiota, lineaarista regressioanalyysiä ja klusterianalyysiä.
Henkilöön liittyvistä tekijöistä ikä ja sukupuoli olivat yhteydessä parempiin digitaalisiin informaatiotaitoihin vain aikuisilla. Opettajien digiaktiivisuus, omiin taitoihin luottaminen ja digitaaliset informaatiotaidot heikkenivät iän myötä. Heillä ikä olikin digiaktiivisuuden ohella merkittävin digitaalisia informaatiotaitoja selittävä tekijä. Myös metallialan työntekijöillä vanhimpien ikäryhmien digitaaliset informaatiotaidot olivat heikommat kuin nuorempien. Miehet pärjäsivät testissä hieman naisia paremmin ja myös luottivat digitaitoihinsa naisia enemmän.
Positionaalisista tekijöistä sekä koulutus että asema työpaikalla olivat yhteydessä digitaalisiin informaatiotaitoihin. Metallialan työntekijöillä koulutus todettiin työhön liittyvän digivälineiden käytön ohella tärkeimmäksi informaatiotaitojen selittäjäksi. Työposition yhteyttä digitaalisiin informaatiotaitoihin voitiin tutkia vain metallialan työntekijöillä. Toimihenkilöt pärjäsivät testissä tilastollisesti merkitsevästi tuotantotyöntekijöitä paremmin. Tuotantotyöntekijät käyttivät digivälineitä enemmän vapaa-ajallaan kuin työssä. Toimihenkilöillä taas työhön liittyvää digitaalisten välineiden käyttöä oli vapaa-ajan käyttöä enemmän. Suorittava teollisuustyö, jossa digivälineiden käyttö on vähäistä ja rutiininomaista, saattaakin johtaa noidankehään, joka estää taitojen kehittymistä.
Resurssitekijöistä merkittävimmäksi todettiin digitaalinen aktiivisuus. Opettajilla myös luottamus omaan osaamiseen ja täydennyskoulutus selittivät digitaalisia informaatiotaitoja. Metallialan tuotantotyöntekijöillä tärkein informaatiotaitojen selittäjä oli työhön liittyvä digivälineiden käyttö. Digitaalisten välineiden käyttö työpaikalla korreloi myös vahvasti koulutuksen ja aseman kanssa. Vapaa-ajan digikäyttö ei sen sijaan selittänyt digitaalisia informaatiotaitoja. Vapaa-ajalla tapahtuva digivälineiden käyttö onkin usein yksinkertaisempaa kuin työajan digikäyttö. Työpajanuorilla digiaktiivisuus tai yksittäiset digivälineiden käyttötavat eivät olleet yhteydessä tiedonhakutaitoihin. Heillä ainoat tiedonhakutaitoja selittävät muuttujat olivat taidot muilla digitaitojen osa-alueilla.
Regressioanalyysien tulokset osoittavat, että henkilöön liittyvistä tekijöistä ainoastaan ikä oli digitaalisten informaatiotaitojen itsenäinen selittäjä ja sekin vain opettajilla. Positionaalisista tekijöistä puolestaan vain koulutustaustalla oli selitysvoimaa itsenäisenä muuttujana. Eniten informaatiotaitojen itsenäistä selitysvoimaa todettiin olevan resurssitekijöillä. Henkilöön tai asemaan liittyviä tekijöitä merkityksellisempiä olivat siis käytettävissä olevat resurssit, kuten digitaalinen aktiivisuus ja taidot muilla digitaitojen osa-alueilla. Esimerkiksi pelkkä asema työpaikalla ei selitä digitaalisia informaatiotaitoja, vaan toimii taitojen karttumisen mahdollistajana; todellinen taitojen selittäjä on digivälineiden käyttökokemus. Tulos on interventioiden kannalta myönteinen, koska resurssitekijöihin on helpoin vaikuttaa.
Information searching and information management are an essential part of everyday life in today's information society. The skills to find, evaluate, and organize digital information are needed in both professional and personal contexts, such as work, education, and leisure time. Digital information skills are considered one of the three adult basic skills, alongside reading and numeracy skills.
This study examines how various factors related to person (e.g., age, gender), position (e.g., education, employment position), and resources (e.g., digital activity, in-service training) explain digital information skills. The theoretical framework of the study is Jan van Dijk's Resources and Appropriation theory. In Finland, research on digital information skills has mainly focused on schools and students. This study provides new insights into the digital information skills of Finnish adults and workshop youth.
The empirical data used in the study consisted of four different groups: primary and secondary school students (n = 3,222), workshop youth (n = 93), metal industry employees (n = 270), and teachers (n = 4,988). The data was collected using digital skills testing applications developed at the University of Turku. The research methods were correlation analysis, linear regression analysis, and cluster analysis.
Regarding individual factors, age and gender were associated with better information skills only among adults. Teachers' digital activity, self-efficacy, and digital information skills decreased with age. Digital activity and age explained most of the variation in teachers’ digital information skills. Among metal industry employees, older age groups had weaker digital information skills than younger ones. Men performed slightly better than women and also had more confidence in their digital skills compared to women.
Regarding positional factors, both education and position at work were associated with digital information skills. Among metal industry employees, education and using digital tools at work were the most important factors explaining digital information skills. The relationship between work position and digital information skills could only be studied among metal workers. Clerical employees performed better than the production workers. Production workers used digital tools more in their free time than at work, while clerical workers used digital tools at work more than during their free time. Routine factory work, where the use of digital tools is limited, may lead to a vicious circle that prevents skill development.
The most significant resource factor was digital activity. Furthermore, selfefficacy and in-service training explained teachers' digital information skills. In the metal industry, production workers' use of digital tools related to their work was the most important factor explaining digital information skills. The use of digital tools in the workplace also strongly correlated with education and position. On the other hand, leisure-time digital use did not explain digital information skills. Using digital tools during leisure time is often simpler than using them during working hours. For workshop youth, digital activity or individual use of digital tools was not related to digital information skills. The only variables that explained digital information skills for them were skills in other areas of digital competence.
The results of regression analyses indicate that age was the only person-related factor that explained digital information skills, and even then, only for teachers. Regarding positional factors, educational background explained digital information skills. However, the most significant predictors of information skills were resource factors. Therefore, available resources, such as digital activity and skills in other areas of digital competence, were more significant than personal or positional factors. For instance, merely the position at work does not explain digital information skills; the true determinant of skills is the experience of using digital tools. This is a positive result as it is easier to influence resource factors.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2881]