Koulupäivän aikaisen liikunnan yhteys oppimiseen 7–15-vuotiailla

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin koulupäivän aikaisen liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä 7–15-vuotiailla. Lasten ja nuorten vähentyneen liikunnan määrän myötä koulupäivän aikaisen liikunnan merkitys korostuu ja koulupäiviä onkin pyritty liikunnallistamaan valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman sekä vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman avulla. Liikunnan lisäämisellä on todettu olevan myös oppimista tukeva merkitys. Tutkimustietoa on saatu koulupäivän aikaisen liikunnan yhteydestä oppilaiden koulumenestykseen sekä tiedolliseen toimintaan, kuten tarkkaavaisuuteen ja muistiin sekä oppimisen mahdollistaviin tekijöihin, kuten luokkahuonekäyttäytymiseen ja tehtäviin keskittymiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä ja koota yhteen tietoa koulupäivän aikaisen liikunnan yhteydestä oppimiseen sekä arvioida aiheesta saatuja tutkimustuloksia ja muodostaa arvioinnin pohjalta kokonaiskuva aiheesta. Keskeisiä teemoja olivat koulupäivän aikaisen liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä koskevien erilaisten havaintojen yleisyys sekä tutkimustuloksiin vaikuttaneiden tekijöiden tarkastelu. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista metasynteesiä, jonka aineisto koostui 63 vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Tutkimuksen mukaan koulupäivän aikaisen liikunnan ja oppimisen välistä yhteyttä koskevista havainnoista noin puolessa liikunnan todettiin edistävän oppimista, kun taas noin puolessa liikunnan ei havaittu olevan yhteydessä oppimiseen. Yhdessäkään metasynteesiin valikoituneessa tutkimuksessa ei havaittu koulupäivän aikaisen liikunnan heikentäneen oppimista. Tutkimustuloksiin vaikuttaneita tekijöitä tarkasteltaessa koulupäivän aikaisen liikunnan toteutustavoista etenkin opetukseen integroidun liikunnan ja liikuntatuntien havaittiin edistävän keskimääräistä yleisemmin oppimista. Oppimisen mittarien osalta koulupäivän aikaisen liikunnan oppimista edistävä yhteys korostui etenkin oppimisen mahdollistavissa tekijöissä ja niissä erityisesti keskittymisen ja luokkahuonekäyttäytymisen osalta. Tutkittujen määrän mukaan tarkasteltuna havaittiin, että tutkittujen määrältään pienemmissä tutkimuksissa tehtiin yleisemmin oppimista edistäviä havaintoja kuin tutkittujen määrältään suuremmissa tutkimuksissa. Tutkimuksen intervention keston ja tutkittujen ikäluokan mukaan tarkasteltuna tutkimustuloksissa oli paljon vaihtelua. Liikunnan määrän osalta havaittiin, että yli tunti, mutta korkeintaan kaksi tuntia lisättyä koulupäivän aikaista liikuntaa viikossa, edisti yleisimmin oppimista. Liikunnan kuormittavuuden tutkituimmista osa-alueista reippaan ja reippaan-rasittavan liikunnan havaittiin edistävän yleisimmin oppimista. Tehdyn analyysin perusteella koulupäivän aikaisella liikunnalla ei näyttäisi olevan haittavaikutuksia oppimiseen, mutta tutkimustuloksissa saatiin tukea sille, että siitä saattaisi olla hyötyä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kouluissa sellaisten pedagogisten ratkaisujen tukena ja perusteena, joilla pyritään hyödyntämään koulupäivän aikaista liikuntaa oppimisen tukena ja edistäjänä.