Vallan ja vaurauden valot : Uuden ajan alun kulkue- ja saattuelyhtyjä Turun tuomiokirkosta
Lampinen, Mervi (2023-12-22)
Vallan ja vaurauden valot : Uuden ajan alun kulkue- ja saattuelyhtyjä Turun tuomiokirkosta
Lampinen, Mervi
(22.12.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401193406
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401193406
Tiivistelmä
Tutkielmassani käsittelen melko vähälle huomiolle jäänyttä esineryhmää: kulkue- ja saattuelyhtyjä
1500- ja 1600-lukujen vaihteesta. Tutkimuksen kohteeni ovat Turun tuomiokirkkomuseossa sekä esillä
että sen varastossa olevat kulkue- ja saattuelyhdyt. Näitä esineitä tarkastelen pääasiassa taidehistorian
näkökulmasta, vaikka sivuan niiden merkitystä myös kulttuurihistorian silmin.
Tutkimuskysymykseni kartoittavat, millaisia nämä esineet ovat olleet eli miltä ne ovat näyttäneet, mitä
niiden kuvaohjelmat sisältävät sekä mikä niiden merkitys on taidehistoriallisessa mielessä. Mietin
samalla niiden funktiota ja tarkennan niistä jo olemassa olevaa vähäistä tietoa. Aineistonani ovat
tuomiokirkon lyhdyt ja vertailuaineistonani ovat muualla Suomessa käytetyt samantyyppiset esineet
sekä keskiajalta että uuden ajan alusta.
Tutkimusmenetelmänä käytän taidehistorian, varsinkin vanhemman taiteen tulkinnassa käytettyä
Erwin Panofskyn esittelemää ikonologista analyysiä hieman soveltaen. Lainaan myös arkeologian
menetelmää esineen rekonstruoinnista kohteitteni tutkimisessa ja tämän tutkimuksen rajoissa
rekonstruktiot ovat kaksiulotteisia piirroksia tuomiokirkon esineistä.
Lähtökohtani ovat empiirisesti tutkittavat esineet ja teoria seuraa perässä. Tutkimuslähteinäni ovat
lyhtyjen esinekortit ja niihin jollakin tavalla liittyvä tutkimuskirjallisuus. Vertailuaineiston
pääasiallisena lähteenä olen käyttänyt Suomen kirkot–Finlands kyrkor -teossarjaa sekä aineiston
mahdollisia esinekortteja.
Varsinaista aiempaa tutkimusta tästä esineryhmästä ei löytynyt suomeksi tai ruotsiksi. Esineitä on
tutkittu ortodoksisessa perinteessä venäjäksi. Tutkin kuitenkin lähinnä katoliseen perinteeseen
kuuluvia esineitä reformaation aikana ja sen jälkeen. Luterilaiseen perinteeseen lyhdyt eivät enää
kuulu, vaan ne olivat vielä kaikuja katoliselta keskiajalta. Tuomiokirkon lyhtyjä on käytetty joko
häissä tai hautajaisissa. Tutkimustulokseni viittaavat siihen, että tuomiokirkon tiettyä kahta paria
kulkuelyhtyjä olisi hautajaisten sijaan käytetty hääkulkueissa. Siihen viittaavat esineiden sekä
vaakuna- että muu koristelu sekä vertailu vertailuaineiston esineisiin. On selvää myös, että sekä
tuomiokirkon että vertailuaineiston (tunnistetut) lyhdyt ovat olleet käytössä tiettyjen Suomessa tuona
aikana vaikuttaneiden aatelissukujen sisällä.
1500- ja 1600-lukujen vaihteesta. Tutkimuksen kohteeni ovat Turun tuomiokirkkomuseossa sekä esillä
että sen varastossa olevat kulkue- ja saattuelyhdyt. Näitä esineitä tarkastelen pääasiassa taidehistorian
näkökulmasta, vaikka sivuan niiden merkitystä myös kulttuurihistorian silmin.
Tutkimuskysymykseni kartoittavat, millaisia nämä esineet ovat olleet eli miltä ne ovat näyttäneet, mitä
niiden kuvaohjelmat sisältävät sekä mikä niiden merkitys on taidehistoriallisessa mielessä. Mietin
samalla niiden funktiota ja tarkennan niistä jo olemassa olevaa vähäistä tietoa. Aineistonani ovat
tuomiokirkon lyhdyt ja vertailuaineistonani ovat muualla Suomessa käytetyt samantyyppiset esineet
sekä keskiajalta että uuden ajan alusta.
Tutkimusmenetelmänä käytän taidehistorian, varsinkin vanhemman taiteen tulkinnassa käytettyä
Erwin Panofskyn esittelemää ikonologista analyysiä hieman soveltaen. Lainaan myös arkeologian
menetelmää esineen rekonstruoinnista kohteitteni tutkimisessa ja tämän tutkimuksen rajoissa
rekonstruktiot ovat kaksiulotteisia piirroksia tuomiokirkon esineistä.
Lähtökohtani ovat empiirisesti tutkittavat esineet ja teoria seuraa perässä. Tutkimuslähteinäni ovat
lyhtyjen esinekortit ja niihin jollakin tavalla liittyvä tutkimuskirjallisuus. Vertailuaineiston
pääasiallisena lähteenä olen käyttänyt Suomen kirkot–Finlands kyrkor -teossarjaa sekä aineiston
mahdollisia esinekortteja.
Varsinaista aiempaa tutkimusta tästä esineryhmästä ei löytynyt suomeksi tai ruotsiksi. Esineitä on
tutkittu ortodoksisessa perinteessä venäjäksi. Tutkin kuitenkin lähinnä katoliseen perinteeseen
kuuluvia esineitä reformaation aikana ja sen jälkeen. Luterilaiseen perinteeseen lyhdyt eivät enää
kuulu, vaan ne olivat vielä kaikuja katoliselta keskiajalta. Tuomiokirkon lyhtyjä on käytetty joko
häissä tai hautajaisissa. Tutkimustulokseni viittaavat siihen, että tuomiokirkon tiettyä kahta paria
kulkuelyhtyjä olisi hautajaisten sijaan käytetty hääkulkueissa. Siihen viittaavat esineiden sekä
vaakuna- että muu koristelu sekä vertailu vertailuaineiston esineisiin. On selvää myös, että sekä
tuomiokirkon että vertailuaineiston (tunnistetut) lyhdyt ovat olleet käytössä tiettyjen Suomessa tuona
aikana vaikuttaneiden aatelissukujen sisällä.