Pidetäänkö rikosseuraamusasiakkaiden kuntouttamista tärkeänä? : Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta rikosoikeudellisten seuraamusten sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten suhtautumista rikosoikeudellisten seuraamusten sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin, eli päihde- ja muuhun kuntouttamiseen sekä koulutukseen ja valmentamiseen työelämään. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten kaksi sosiaalipoliittista tavoitetta suhteutuvat muihin rikosoikeudellisten seuraamusten tavoitteisiin, sekä sitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä asenteisiin kahden tavoitteen tärkeydestä. Sosiodemografisten tekijöiden, sukupuolen, iän, koulutustason, asuinalueen ja työmarkkina-aseman lisäksi tutkin, onko henkilön oman tai kotitalouden jäsenen väkivallan tai varkauden uhriksi joutumisen kokemuksella yhteyttä käsityksiin sosiaalipoliittisten tavoitteiden tärkeydestä.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu suomalaisen kriminaalipolitiikan, rikosseuraamusjärjestelmän ja hyvinvointivaltion dynamiikasta, historiasta ja nykyisyydestä. Lisäksi tarkastelen aikaisempia tutkimuksia rikosoikeudellisten seuraamusten tavoitteista sekä tekijöistä, joiden on havaittu olevan yhteydessä asenteisiin tavoitteista.

Tutkielmani on kvantitatiivinen tutkimus, jossa analyysimenetelminä käytän tunnuslukuja sekä lineaarista regressioanalyysia. Aineistona käytän Juha Kääriäisen tekemää ja TNS Gallup Oy:n keräämää kyselyaineistoa Suomalaisten oikeustaju: kansalaiset 2016. Tulosten perusteella kaksi sosiaalipoliittista tavoitetta ovat kohtuullisen tärkeitä suomalaisille. Vain kaksi muuta tavoitetta on suomalaisille tärkeämpiä: yleisen lainkunnioituksen ylläpitäminen sekä uhrien menetysten korvaaminen. Binääriset tarkastelut osoittavat, että asenteita päihde- ja muun kuntoutuksen tärkeydestä selittävät sukupuoli, ikä, koulutustaso, työmarkkina-asema sekä oma tai kotitalouden jäsenen väkivallan tai varkauden uhriksi joutuminen. Naiset kokevat tämän tavoitteen tärkeämmäksi kuin miehet, samoin nuorin ikäluokka verrattuna vanhimpaan ikäluokkaan. Tavoite koetaan tärkeämmäksi, mitä korkeampi henkilön koulutus on, ja työssäkäyville tavoite on tärkeämpi kuin eläkeläisille. Lisäksi uhriksi joutuneille henkilöille tavoite on tärkeämpi. Koulutusta ja valmentamista työelämään selittää ainoastaan korkeampi koulutustaso. Monimuuttujamallinnuksessa sosiodemografisten tekijöiden yhteydet tarkentuvat. Koulutuksen ja valmentamisen työelämään osalta koulutus selittää edelleen asenteita, mutta päihde- ja muun kuntouttamisen tavoitteeseen yhteydessä olevat muuttujat harvenevat. Monimuuttujamallissa enää sukupuoli ja koulutustaso selittävät käsityksiä tavoitteen tärkeydestä. Suomalaista tutkimusta rikosoikeudellisten seuraamusten tavoitteista on hyvin niukasti, minkä takia on aiheellista tutkia aihetta lisää, etenkin sosiaalipoliittiselta kannalta.