Kansalaisten osallistuminen ilmastopolitiikkaan Suomen eri osissa : Tarkastelussa Helsinki, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa

Abstract

Ilmastokriisin kiihtyessä tarvitaan yhä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja tutkimusta ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin liittyvistä oikeudenmukaisuuskysymyksistä. Yhtenä oikeudenmukaisuuden ulottuvuutena on menettelytapojen oikeudenmukaisuus, joka kuvaa päätöksentekoprosessien reiluutta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Osallistuminen on keskeistä ja ajankohtaista ilmastopolitiikassa, koska ilmastonmuutos koskettaa kansalaisten elämää kauaskantoisesti, ja jokaisella on perustuslaillinen oikeus osallistua omaa elämäänsä ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi osallistumisen on havaittu lisäävän politiikkatoimien hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa ja siten ilmastotoimissa onnistumista.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kansalaisten osallistumista ilmastopolitiikkaan kolmella erilaisella alueella Suomessa: Helsingissä, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin näillä alueilla asuvat henkilöt osallistuvat ilmastopolitiikkaan, millaisia mahdollisia eroja osallistumisen kokemuksissa on eri väestöryhmien ja alueiden välillä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, ketkä osallistuvat aktiivisesti ja ketkä vähemmän aktiivisesti, ja mistä syistä osa vastaajista ei ole osallistunut ilmastopolitiikkaan lainkaan.

Tutkimuksen aineistona on Suomen ilmastopaneelin Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -hankkeessa kesällä 2022 sähköisesti kerätty kyselyaineisto (n=1487). Kyselyllä pyrittiin selvittämään kansalaisten näkemyksiä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta valituilla kolmella tutkimusalueella. Aineisto on edustava asuinaluetyypin, sukupuolen ja iän suhteen. Kysely sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, ja tässä tutkimuksessa tarkastellaan niistä erityisesti menettelytapojen oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä määrällisten ja laadullisten tutkimusmenetelmien avulla.

Suosituimmat tavat osallistua ilmastopolitiikkaan olivat äänestäminen ehdokkaan ilmastokannan perusteella, kyselyyn vastaaminen sekä kansalaisaloitteen tai -adressin allekirjoittaminen. Osallistumistavoissa oli alueellisia eroja tutkimusalueiden välillä. Myös koetuissa osallistumistapojen ja tiedonsaannin riittävyydessä sekä osallistumisen vaikuttavuudessa havaittiin alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja.

Vastanneista 39 prosenttia ei ollut osallistunut ilmastopolitiikkaan millään tavalla. Keskeisiä syitä osallistumattomuudelle olivat kiinnostuksen puute ilmastoasioita ja politiikkaa kohtaan, tietämättömyys ilmastopolitiikasta ja mahdollisista osallistumistavoista sekä kokemuksen tunne siitä, ettei osallistumisella ole vaikutusta. Tulosten perusteella ilmastopolitiikkaan osallistuminen on eriytynyttä eli ilmastopolitiikan osallistumisessa on eroja väestöryhmien ja alueiden välillä. Tämän seikan huomioiminen on tärkeää, kun pyritään kehittämään kansalaisten osallistumista ilmastopolitiikkaan.

As the climate crisis accelerates, there is a need for more extensive social debate and research on justice issues related to climate change and its effects. One dimension of climate justice is procedural justice, which illustrates the fairness of decision-making processes and the opportunity for citizens to participate. Participation is central and current issue in climate policies because climate change affects the lives of citizens in a wide and far-reaching way, and everyone has a constitutional right to participate in decision-making potentially affecting their lives and living environment. In addition, according to many studies, participation increases the acceptability of policies among citizens and thus the success of climate actions.

In this master's thesis, citizens' participation in climate policy is examined in three different regions in Finland: Helsinki, Southwest Finland and North Ostrobothnia. The aim of the research is to discover in which ways the people living in these areas participate in the climate policy and what possible differences there are in the experiences of participation between different population groups. The research also examines who participates more and less actively and why some of the respondents have not participated in the climate policy at all.

The data of the research is the survey data (n=1487) collected online in the summer of 2022 in the “Justice in climate change policy” project of the Finnish Climate Panel. The data is representative in terms of residential area type, gender and age. The survey was conducted to discover citizens’ views about justice in Finland’s climate policy in these three selected regions. The survey contained both close-ended and open-ended questions, and this study examines questions focused on procedural justice using quantitative and qualitative research methods.

Most popular ways to participate in the climate policy were voting based on the candidate's climate position, answering a survey and signing a citizen's initiative or petition. There were regional differences in ways of participation between the study areas. Differences were also observed in the perceived adequacy of participation methods, the effectiveness of the participation and access to sufficient information about research areas, types of residential areas, age groups, education levels, knowledge of the climate policy and perceived livelihood.

39 percent of the respondents had not participated in the climate policy in any way. The main reasons for non-participation were lack of interest in climate issues and policies, ignorance of the climate policy and possible ways to participate in it and confidence in the participation being meaningless. Based on the results, participation in the climate policy is differentiated: there are differences in the degree of climate policy participation among various population groups and regions. Taking this variation into account is important in improving the participation in the climate policy.