KRAS-onkogeeni lääkekehityksen kohteena
Riippa, Annika (2024-02-26)
KRAS-onkogeeni lääkekehityksen kohteena
(26.02.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402289145
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402289145
Tiivistelmä
Kirstenin rotta-sarkooma-virus-onkogeeni-homologi, KRAS, kuuluu RAS-perheeseen, joka muodostaa yleisimmin mutatoituneen geeniperheen ihmisten syövissä. Se on pieni ja pinnaltaan suhteellisen sileä solukalvolla sijaitseva guanosiinitrifosfataasi, joka toimii kytkimenä sitoutuen vuorotellen inaktiiviseen guanosiinidifosfaattiin ja aktiiviseen guanosiinitrifosfaattiin. Aktiivinen KRAS aktivoi useita eri signaalinvälitysteitä, jotka edistävät solujen eloonjäämistä ja lisääntymistä.
KRAS on ollut lääkekehityksen mielenkiinnon kohde siitä asti, kun sen onkogeeninen luonne ihmisten syövissä selvitettiin. Useat lääkekehitysyritykset ovat kuitenkin epäonnistuneet ja sen ajateltiin jo olevan lääkekehitykseen kelpaamaton molekyyli. Viime aikojen kehitys on kuitenkin tuottanut suoria KRASG12C-mutaatioihin kohdistuvia inhibiittoreita. Näistä ensimmäiset sotorasib ja adagrasib ovat saaneet jo hyväksynnän hoitomuodoksi ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavilla potilailla, jotka ovat saaneet aikaisemman hoidon sairauteensa.
KRAS-mutaatioihin kohdistuvat inhibiittorit ovat aktiivisen kehityksen kohteena, ja niitä tutkitaan sekä ainoina hoitomuotona että osana yhdistelmähoitoja. Myös useampaan mutaatioon kohdistuvat inhibiittorit ovat tutkimuksen kohteena. Tulevaisuudessa myös rokotteet ja adoptiivinen soluterapia voivat olla vaihtoehtoisia hoitomuotoja KRAS-mutatoituneita syöpiä vastaan.
KRAS on ollut lääkekehityksen mielenkiinnon kohde siitä asti, kun sen onkogeeninen luonne ihmisten syövissä selvitettiin. Useat lääkekehitysyritykset ovat kuitenkin epäonnistuneet ja sen ajateltiin jo olevan lääkekehitykseen kelpaamaton molekyyli. Viime aikojen kehitys on kuitenkin tuottanut suoria KRASG12C-mutaatioihin kohdistuvia inhibiittoreita. Näistä ensimmäiset sotorasib ja adagrasib ovat saaneet jo hyväksynnän hoitomuodoksi ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavilla potilailla, jotka ovat saaneet aikaisemman hoidon sairauteensa.
KRAS-mutaatioihin kohdistuvat inhibiittorit ovat aktiivisen kehityksen kohteena, ja niitä tutkitaan sekä ainoina hoitomuotona että osana yhdistelmähoitoja. Myös useampaan mutaatioon kohdistuvat inhibiittorit ovat tutkimuksen kohteena. Tulevaisuudessa myös rokotteet ja adoptiivinen soluterapia voivat olla vaihtoehtoisia hoitomuotoja KRAS-mutatoituneita syöpiä vastaan.