Hoitotyön opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen tarpeet, keinot ja esteet – suomalaisten ja slovakialaisten opettajien näkemyksiä
Nevantaus, Sini (2024-01-10)
Hoitotyön opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen tarpeet, keinot ja esteet – suomalaisten ja slovakialaisten opettajien näkemyksiä
(10.01.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401294648
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401294648
Tiivistelmä
Hoitotyön koulutuksessa opettajalla on suuri vastuu kouluttaa hoitoalan ammattilaisia, mutta hoitotyön opettajien osaamisvaatimuksista ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää. Tämän tutkimuksen tarkoitus on analysoida ja vertailla hoitotyön opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisen tarpeita, keinoja ja esteitä sekä tarpeisiin yhteydessä olevia tekijöitä Suomessa ja Slovakiassa. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa yhtenäistä ammatillisen osaamisen kehittämistä hoitotyön opettajille Euroopassa. Tutkimus on osa Turun yliopiston koordinoimaa New Nurse Educator -hanketta.
Tutkimus on määrällinen poikkileikkaustutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin suomalaisilta (n=117, vastausprosentti 30 %) ja slovakialaisilta (n=56, vastausprosentti 50 %) hoitotyön opettajilta. Molemmissa maissa tutkimukseen osallistui yhdeksän oppilaitosta. Aineistonkeruu toteutettiin Suomessa huhti–joulukuussa 2021, ja Slovakiassa syys–joulukuussa 2021. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon kuului 15 taustakysymystä sekä Koskimäen (2019) Suomessa kehittämä jatkuvaa ammatillista oppimista mittaava TeProDe-mittari. Mittari sisälsi 28 kysymystä, joissa vastausvaihtoehtoina oli 4-portainen Likert-asteikko.
Aineiston analyysissä käytettiin tilastollisia menetelmiä. Kokonaiskuva aineistosta muodostettiin analysoimalla maittain summamuuttujien keskiarvot, mediaanit ja keskihajonnat. Maiden väliset erot analysoitiin Mann-Whitneyn U-testillä. Taustamuuttujien yhteyttä ammatillisen osaamisen kehittämisen tarpeisiin mitattiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla, kahden otoksen T-testillä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella.
Hoitotyön opettajat kokivat kehittämistarpeita kaikissa kolmessa mitatussa ammatillisessa osaamisalueessa: pedagogisessa osaamisessa, ammatillisessa substanssiosaamisessa sekä vuorovaikutus- ja kasvatusosaamisessa. Eniten kehittämistarpeita opettajat kokivat ammatillisessa substanssiosaamisessa. Slovakialaiset opettajat kokivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kehittämistarpeita pedagogisessa osaamisessa, kuin suomalaiset opettajat. Suomalaisista opettajista ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kokivat enemmän tarpeita pedagogisen osaamisen kehittämiseen, kuin tohtoritutkinnon suorittaneet. Suurimmaksi esteeksi täydennyskoulutuksiin osallistumiselle opettajat kokivat ajan riittämättömyyden. Sekä suomalaiset että slovakialaiset opettajat kokivat asiantuntijaluennot sekä erilaisten oppimisympäristöjen ja työskentelytapojen yhdistämisen sopiviksi täydennyskoulutuskeinoiksi.
Vaikka yhtenäistä koulutus- ja osaamisvaatimusta hoitotyön opettajille Euroopan laajuisesti ei ole, olivat Suomen ja Slovakian hoitotyön opettajien ammatillisen osaamisen kehittämistarpeet kokonaisuudessaan hyvin samankaltaisia. Jatkossa olisi tarpeellista laajentaa vertailevaa tutkimusta useamman Euroopan maan välille. Vertailevan tutkimuksen lisäämisen avulla voidaan yhtenäistää hoitotyön opettajien koulutusta, täydennyskoulutusta sekä ammatillista osaamista. Määrällisen tutkimuksen rinnalle olisi hyvä tuoda myös muita tutkimusmenetelmiä. In nursing education, educators have a major responsibility to educate nursing professionals, but there is no uniform definition of the competences required of nurse educators. The purpose of this study is to describe and compare the needs, methods and barriers, and related factors for continuing professional development (CPD) of nurse educators in Finland and Slovakia. The aim is to provide knowledge that can be used to design and implement integrated CPD for nurse educators in Europe. The study is part of the New Nurse Educator project coordinated by University of Turku.
The study is a quantitative cross-sectional survey. The data was collected from Finnish (n=117, response rate 30%) and Slovakian (n=56, response rate 50%) nurse educators. In both countries, nine educational institutions participated in the survey. Data collection was conducted in Finland in April-December 2021 and in Slovakia in September-December 2021, using a questionnaire with 15 background questions and the TeProDe instrument which measures continuous professional learning measure developed by Koskimäki (2019). The scale contained 28 questions with a 4-step Likert scale as answer options.
Statistical methods were used to analyse the data. An overall picture of the data was obtained by analysing the means, medians, and standard deviations of the summary variables by country. Differences between countries were analysed using the Mann-Whitney U-test. The association of background variables with the need for professional competence development was measured by one-way analysis of variance, two-sample T-test and Spearman's rank correlation coefficient.
Nursing teachers identified needs for improvement in all three professional competences measured: pedagogical competence, professional substantive competence and interpersonal and educational competence. Teachers identified the greatest need for improvement in professional substantive competence. Slovakian teachers perceived statistically significantly more development needs in pedagogical competence than Finnish teachers. Among Finnish teachers, those with a graduate diploma degree felt more need for development in pedagogical competence than those with a doctoral degree. The biggest obstacle to participation in continuing training was felt to be lack of time. Both Finnish and Slovakian teachers felt that expert lectures and the combination of different learning environments and working methods were appropriate further training methods.
Although there is no uniform training and competence requirement for nurse educators across Europe, the overall professional development needs of Finnish and Slovakian educators were very similar. In the future, it would be useful to extend the comparative study to more European countries. More comparative research could help to harmonise the education, further training, and professional skills of nurse educators. Qualitative research methods should be introduced alongside quantitative research.
Tutkimus on määrällinen poikkileikkaustutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin suomalaisilta (n=117, vastausprosentti 30 %) ja slovakialaisilta (n=56, vastausprosentti 50 %) hoitotyön opettajilta. Molemmissa maissa tutkimukseen osallistui yhdeksän oppilaitosta. Aineistonkeruu toteutettiin Suomessa huhti–joulukuussa 2021, ja Slovakiassa syys–joulukuussa 2021. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon kuului 15 taustakysymystä sekä Koskimäen (2019) Suomessa kehittämä jatkuvaa ammatillista oppimista mittaava TeProDe-mittari. Mittari sisälsi 28 kysymystä, joissa vastausvaihtoehtoina oli 4-portainen Likert-asteikko.
Aineiston analyysissä käytettiin tilastollisia menetelmiä. Kokonaiskuva aineistosta muodostettiin analysoimalla maittain summamuuttujien keskiarvot, mediaanit ja keskihajonnat. Maiden väliset erot analysoitiin Mann-Whitneyn U-testillä. Taustamuuttujien yhteyttä ammatillisen osaamisen kehittämisen tarpeisiin mitattiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla, kahden otoksen T-testillä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella.
Hoitotyön opettajat kokivat kehittämistarpeita kaikissa kolmessa mitatussa ammatillisessa osaamisalueessa: pedagogisessa osaamisessa, ammatillisessa substanssiosaamisessa sekä vuorovaikutus- ja kasvatusosaamisessa. Eniten kehittämistarpeita opettajat kokivat ammatillisessa substanssiosaamisessa. Slovakialaiset opettajat kokivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kehittämistarpeita pedagogisessa osaamisessa, kuin suomalaiset opettajat. Suomalaisista opettajista ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kokivat enemmän tarpeita pedagogisen osaamisen kehittämiseen, kuin tohtoritutkinnon suorittaneet. Suurimmaksi esteeksi täydennyskoulutuksiin osallistumiselle opettajat kokivat ajan riittämättömyyden. Sekä suomalaiset että slovakialaiset opettajat kokivat asiantuntijaluennot sekä erilaisten oppimisympäristöjen ja työskentelytapojen yhdistämisen sopiviksi täydennyskoulutuskeinoiksi.
Vaikka yhtenäistä koulutus- ja osaamisvaatimusta hoitotyön opettajille Euroopan laajuisesti ei ole, olivat Suomen ja Slovakian hoitotyön opettajien ammatillisen osaamisen kehittämistarpeet kokonaisuudessaan hyvin samankaltaisia. Jatkossa olisi tarpeellista laajentaa vertailevaa tutkimusta useamman Euroopan maan välille. Vertailevan tutkimuksen lisäämisen avulla voidaan yhtenäistää hoitotyön opettajien koulutusta, täydennyskoulutusta sekä ammatillista osaamista. Määrällisen tutkimuksen rinnalle olisi hyvä tuoda myös muita tutkimusmenetelmiä.
The study is a quantitative cross-sectional survey. The data was collected from Finnish (n=117, response rate 30%) and Slovakian (n=56, response rate 50%) nurse educators. In both countries, nine educational institutions participated in the survey. Data collection was conducted in Finland in April-December 2021 and in Slovakia in September-December 2021, using a questionnaire with 15 background questions and the TeProDe instrument which measures continuous professional learning measure developed by Koskimäki (2019). The scale contained 28 questions with a 4-step Likert scale as answer options.
Statistical methods were used to analyse the data. An overall picture of the data was obtained by analysing the means, medians, and standard deviations of the summary variables by country. Differences between countries were analysed using the Mann-Whitney U-test. The association of background variables with the need for professional competence development was measured by one-way analysis of variance, two-sample T-test and Spearman's rank correlation coefficient.
Nursing teachers identified needs for improvement in all three professional competences measured: pedagogical competence, professional substantive competence and interpersonal and educational competence. Teachers identified the greatest need for improvement in professional substantive competence. Slovakian teachers perceived statistically significantly more development needs in pedagogical competence than Finnish teachers. Among Finnish teachers, those with a graduate diploma degree felt more need for development in pedagogical competence than those with a doctoral degree. The biggest obstacle to participation in continuing training was felt to be lack of time. Both Finnish and Slovakian teachers felt that expert lectures and the combination of different learning environments and working methods were appropriate further training methods.
Although there is no uniform training and competence requirement for nurse educators across Europe, the overall professional development needs of Finnish and Slovakian educators were very similar. In the future, it would be useful to extend the comparative study to more European countries. More comparative research could help to harmonise the education, further training, and professional skills of nurse educators. Qualitative research methods should be introduced alongside quantitative research.