Tavuviivojen vaikutus suomea toisena kielenä puhuvien lasten lukemiseen
Jones, Elena; Moisanen, Eerika (2024-01-16)
Tavuviivojen vaikutus suomea toisena kielenä puhuvien lasten lukemiseen
(16.01.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401223640
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401223640
Tiivistelmä
Viime vuosikymmeninä Suomen kouluista on tullut entistä monikielisempiä. Kaksi- ja monikielisyys luo haasteita opetukseen, sillä kaikki alakouluun tulevat lapset eivät välttämättä osaa kunnolla suomea. Kielitaidolla on suora yhteys lukutaitoon. Suomen kielen tavurakenne ja erityispiirteet kuten kaksoisvokaalit ja -konsonantit vaikeuttavat lukemaan oppimista. Aikaisemmissa tutkimuksissa on tutkittu tavuviivojen vaikutusta suomea äidinkielenään puhuvien eli S1-lasten lukemiseen. Tutkimuksissa selvisi, että tavuviivojen käyttö hidastaa S1-oppilaiden lukemista jo 1. luokalla, ja vielä suurempi hidastava vaikutus nähdään 2. luokkalaisten lukemisessa.
Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko tavuviivojen merkitys lukemiseen samansuuntainen suomea toisena kielenä puhuvilla eli S2-lapsilla, kuin S1-lapsilla 1–2-luokalla. Lisäksi tutkimme tavutuksen vaikutusta kaksoiskonsonanttien lukemiseen. Tutkimuksessa analysoitiin 22:n S2-lapsen silmänliikkeitä, heidän lukiessa suomenkielisiä lauseita, jotka sisälsivät joko tavutettuja tai tavuttamattomia kaksi- tai yksikonsonanttisia kohdesanoja. Fiksaatioiden lukumääriä, kestoja sekä paluita ja ohitusten kestoja vertailtiin eri kohdesanatyyppien välillä.
Tavuviivalla ja konsonantin pituudella havaittiin useita vaikutuksia S2-lasten lukemiseen. Ensikatseluaika oli pidempi tavuttamattomissa sanoissa, joissa oli kaksoiskonsonantti, kuin sanoissa, joissa oli lyhyt konsonantti. Lyhyen konsonantin sisältävissä sanoissa ensikatseluaika oli pidempi, jos sana oli tavutettu. Kaksoiskonsonantin pidentävä vaikutus fiksaatioiden yhteiskestoon nähtiin riippumatta siitä, oliko sana tavutettu vai ei. Tavutetuissa kohdesanoissa oli keskimäärin enemmän fiksaatioita, kuin tavuttamattomissa kohdesanoissa. Kohdesanaan palaamisen todennäköisyys oli suurempi, kun kohdesanassa oli tavuttamaton kaksoiskonsonantti verrattuna tavuttamattomaan lyhyeen konsonanttiin. Suurempi takaisinpaluun todennäköisyys oli myös silloin, kun kohdesanassa oli tavuttamaton lyhyt konsonantti verrattuna tavutettuun lyhyeen konsonanttiin. Ensikatseluajan ja ensimmäisen lukukerran fiksaatioiden keston perusteella tavuviiva ja kaksoiskonsonantti vaikuttavat erityisesti sanan varhaiseen prosessointiin hidastavasti. Lyhyen konsonantin sisältäviin tavuttamattomiin sanoihin tehtiin enemmän takaisinpaluita, kuin tavutettuihin sanoihin, josta voidaan päätellä tavuviivan helpottaneen sanan lukemista ensimmäisellä lukukerralla. Tämän perusteella tavuviiva saattaa siis helpottaa kaksoiskonsonanttien havaitsemista suomea toisena kielenä puhuvien lasten kohdalla.
Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko tavuviivojen merkitys lukemiseen samansuuntainen suomea toisena kielenä puhuvilla eli S2-lapsilla, kuin S1-lapsilla 1–2-luokalla. Lisäksi tutkimme tavutuksen vaikutusta kaksoiskonsonanttien lukemiseen. Tutkimuksessa analysoitiin 22:n S2-lapsen silmänliikkeitä, heidän lukiessa suomenkielisiä lauseita, jotka sisälsivät joko tavutettuja tai tavuttamattomia kaksi- tai yksikonsonanttisia kohdesanoja. Fiksaatioiden lukumääriä, kestoja sekä paluita ja ohitusten kestoja vertailtiin eri kohdesanatyyppien välillä.
Tavuviivalla ja konsonantin pituudella havaittiin useita vaikutuksia S2-lasten lukemiseen. Ensikatseluaika oli pidempi tavuttamattomissa sanoissa, joissa oli kaksoiskonsonantti, kuin sanoissa, joissa oli lyhyt konsonantti. Lyhyen konsonantin sisältävissä sanoissa ensikatseluaika oli pidempi, jos sana oli tavutettu. Kaksoiskonsonantin pidentävä vaikutus fiksaatioiden yhteiskestoon nähtiin riippumatta siitä, oliko sana tavutettu vai ei. Tavutetuissa kohdesanoissa oli keskimäärin enemmän fiksaatioita, kuin tavuttamattomissa kohdesanoissa. Kohdesanaan palaamisen todennäköisyys oli suurempi, kun kohdesanassa oli tavuttamaton kaksoiskonsonantti verrattuna tavuttamattomaan lyhyeen konsonanttiin. Suurempi takaisinpaluun todennäköisyys oli myös silloin, kun kohdesanassa oli tavuttamaton lyhyt konsonantti verrattuna tavutettuun lyhyeen konsonanttiin. Ensikatseluajan ja ensimmäisen lukukerran fiksaatioiden keston perusteella tavuviiva ja kaksoiskonsonantti vaikuttavat erityisesti sanan varhaiseen prosessointiin hidastavasti. Lyhyen konsonantin sisältäviin tavuttamattomiin sanoihin tehtiin enemmän takaisinpaluita, kuin tavutettuihin sanoihin, josta voidaan päätellä tavuviivan helpottaneen sanan lukemista ensimmäisellä lukukerralla. Tämän perusteella tavuviiva saattaa siis helpottaa kaksoiskonsonanttien havaitsemista suomea toisena kielenä puhuvien lasten kohdalla.