Normatiivinen erehtyminen veropetoksessa : Tahallisuus- ja kieltoerehdyskysymyksen välinen rajanveto
Kääriäinen, Emma (2024-01-10)
Normatiivinen erehtyminen veropetoksessa : Tahallisuus- ja kieltoerehdyskysymyksen välinen rajanveto
(10.01.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402025475
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402025475
Tiivistelmä
Rikoslain (39/1889) 29 luvun 1 §:n käsittämä veropetos on rikostunnusmerkistö, joka saa tarkemman sisältönsä verolainsäädännöstä. Tämä tarkoittaa, että rikoslain ulkopuoliset säännökset vaikuttavat veropetoksen rangaistavuuden alaan ja rikoksen tahallisuusarvioinnissa normatiiviset tunnusmerkistötekijät ovat merkityksellisiä. Tässä arvioinnissa tekijän tietoisuus normatiivisista seikoista ja virheellinen lainsoveltaminen on toisinaan rikosoikeudellisesti hahmotettu tahallisuuden sijasta erehdysoppien kannalta merkityksellisenä. Tutkielman tarkoituksena on osallistua tätä problematiikkaa käsittelevään oikeustieteelliseen keskusteluun. Tutkielma on suunnattu epäselvästä oikeustilasta kiinnostuneille henkilöille.
Tutkimustehtävänä on analysoida, voidaanko tekijän näkemys hänen toimintansa vero-oikeudellisesta sisällöstä nähdä tahallisuuden sijasta kieltoerehdyksen kannalta relevanttina kysymyksenä veropetoksen yhteydessä. Tutkielma keskittyy yritysverotukseen ja liiketoiminnassa tehtyihin veropetoksiin. Tutkielman tutkimusmetodina on rikoslainoppi. Tutkielmassa hyödynnetään teoreettista rikoslainoppia, sillä tutkimustuloksena esitetään oikeustilaa systematisoiva ja selkeyttävä näkemys tutkimuskysymyksen käsittämästä tilanteesta.
Ongelman konkretisoimiseksi tukeudutaan erityisesti korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuun KKO 2017:98. Ratkaisu osoittaa, että lainsoveltaja on pitänyt tekijän näkemystä hänen toimintansa vero- oikeudellisesta sisällöstä pääsääntöisesti tahallisuuskysymyksenä. Tapauksessa eri mieltä ollut oikeusneuvos kuitenkin katsoi, että tekijän tietoisuus normatiivisista seikoista tulisi nähdä kieltoerehdyksen kannalta relevanttina. Tutkielmassa analysoidaan myös muita ennakkoratkaisuja, jotka osoittavat suuntaviivoja siitä, miten tutkimustehtävän käsittämään tilanteeseen on normatiivisesti suhtauduttu. Tutkielma keskittyy kansallisen oikeustilan analysoimiseen.
Tahallisuuden suhde normatiivisiin elementteihin on tällä hetkellä epäselvä. Oikeustieteilijät sekä lainsoveltaja ovat esittäneet asiasta erilaisia kannanottoja. Osa näistä kannanotoista viittaa tulkintaan, jonka mukaan tietoisuus normatiivisista seikoista sekä virheellinen lain soveltaminen olisi nähtävä tahallisuuden sijasta kieltoerehdyksen kannalta relevanttina. Tutkielma kuitenkin osoittaa, että nykyisen oikeuskäytännön valossa veropetoksen yhteydessä tekijän näkemys hänen toimintansa vero- oikeudellisesta sisällöstä on pääsääntöisesti hahmotettava tahallisuuskysymykseksi.
Tutkimustehtävänä on analysoida, voidaanko tekijän näkemys hänen toimintansa vero-oikeudellisesta sisällöstä nähdä tahallisuuden sijasta kieltoerehdyksen kannalta relevanttina kysymyksenä veropetoksen yhteydessä. Tutkielma keskittyy yritysverotukseen ja liiketoiminnassa tehtyihin veropetoksiin. Tutkielman tutkimusmetodina on rikoslainoppi. Tutkielmassa hyödynnetään teoreettista rikoslainoppia, sillä tutkimustuloksena esitetään oikeustilaa systematisoiva ja selkeyttävä näkemys tutkimuskysymyksen käsittämästä tilanteesta.
Ongelman konkretisoimiseksi tukeudutaan erityisesti korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuun KKO 2017:98. Ratkaisu osoittaa, että lainsoveltaja on pitänyt tekijän näkemystä hänen toimintansa vero- oikeudellisesta sisällöstä pääsääntöisesti tahallisuuskysymyksenä. Tapauksessa eri mieltä ollut oikeusneuvos kuitenkin katsoi, että tekijän tietoisuus normatiivisista seikoista tulisi nähdä kieltoerehdyksen kannalta relevanttina. Tutkielmassa analysoidaan myös muita ennakkoratkaisuja, jotka osoittavat suuntaviivoja siitä, miten tutkimustehtävän käsittämään tilanteeseen on normatiivisesti suhtauduttu. Tutkielma keskittyy kansallisen oikeustilan analysoimiseen.
Tahallisuuden suhde normatiivisiin elementteihin on tällä hetkellä epäselvä. Oikeustieteilijät sekä lainsoveltaja ovat esittäneet asiasta erilaisia kannanottoja. Osa näistä kannanotoista viittaa tulkintaan, jonka mukaan tietoisuus normatiivisista seikoista sekä virheellinen lain soveltaminen olisi nähtävä tahallisuuden sijasta kieltoerehdyksen kannalta relevanttina. Tutkielma kuitenkin osoittaa, että nykyisen oikeuskäytännön valossa veropetoksen yhteydessä tekijän näkemys hänen toimintansa vero- oikeudellisesta sisällöstä on pääsääntöisesti hahmotettava tahallisuuskysymykseksi.