The role of lifestyle factors in childhood asthma

Abstract

Asthma is a prevalent chronic respiratory illness affecting up to 5-10% of children worldwide. The prevalence and economic and social burden of asthma has been increasing for the past decades, especially in low- to middle-income countries. Asthma is characterized by inflammation and excessive bronchoconstriction of the airways, and it manifests with symptoms such as cough, wheezing, shortness of breath, chest tightness, and difficulty of exhaling. Childhood-onset asthma is commonly allergic based, and often accompanied by other allergic diseases such as atopic eczema, allergic rhinitis, and food allergy. While hereditary factors contribute to asthma onset, recent research has increasingly explored lifestyle, environmental, and dietary factors, and their effect on asthma incidence in children. The aim was to review current data on the effect of lifestyle factors in childhood asthma. A systematic search of the PubMed database was conducted to retrieve studies published within the last five years, with some high-quality older studies included. The focus was on maternal smoking during pregnancy, secondhand smoking, overweight, physical activity, parental stress, and negative life events. A total of 28 openly published articles in English were selected, focusing on childhood asthma, its incidence, and the aforementioned lifestyle factors. Findings indicate that lifestyle factors play a significant role in the onset of childhood asthma. Childhood obesity correlates with an increased asthma risk, as does minimal physical activity. Maternal overweight or smoking during pregnancy may elevate a child's susceptibility to asthma. Elevated maternal stress levels before or during pregnancy have been linked to an increased odds of asthma in offspring. The results suggest that fighting against childhood obesity and promoting physical activity may have protective effect on childhood asthma. In addition, by addressing the health and lifestyles habits of pregnant mothers may potentially reduce the incidence of childhood asthma. This includes sustaining normal weight, abstaining from tobacco smoking, avoiding exposure to secondhand smoke, and taking care of psychological health.

Astma on yleinen krooninen hengityselimistön sairaus, jota sairastaa jopa 5–10 % lapsista ympäri maailmaa. Astma on keuhkoputkien tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien liiallinen supistumisherkkyys. Astma voi puhjeta missä iässä tahansa, ja sen oireita ovat yskä, hengityksen vinkuna, hengenahdistus, painon tunne rintakehällä ja/tai uloshengitysvaikeus. Lapsuusiän astma liittyy usein myös muihin allergisiin sairauksiin: atooppiseen ihottumaan, ruoka-aineallergioihin ja allergiseen nuhaan. Perinnölliset tekijät vaikuttavat astman puhkeamiseen, mutta viime vuosina on lisääntyvästi tutkittu myös muita elintapa- ympäristö- ja ravintotekijöitä, jotka voivat vaikuttaa astman ilmaantuvuuteen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä viimeaikaiseen kirjallisuuteen lasten astman ilmaantuvuuteen vaikuttavista elintapatekijöistä. Tätä katsausta varten haettiin PubMed-tietokannasta aihepiirin tutkimuksia keskittyen viimeisen viiden vuoden aikana julkaistuihin artikkeleihin. Joitain laadukkaita vanhempia tutkimuksia on myös sisällytetty mukaan. Aihe rajattiin liikuntaan, ylipainoon, raskausajan tupakointiin, passiiviseen tupakointiin sekä vanhempien stressiin ja negatiivisiin elämäntapahtumiin. Aineistoon otettiin 28 englanninkielistä avoimesti julkaistua artikkelia. Artikkeleissa keskityttiin lasten astmaan, ilmaantuvuuteen ja edellä mainittuihin elämäntapatekijöihin. Tutkimustulosten mukaan elämäntapatekijöillä on merkitystä lasten astman ilmaantuvuuteen. Lapsuuden ylipaino on yhteydessä lisääntyneeseen astmariskiin, samoin kuin vähäinen liikuntamäärä. Äidin ylipaino tai tupakointi raskauden aikana saattavat lisätä lapsen alttiutta astmalle. Myös passiivinen tupakointi tai isän tupakointi raskausaikana voivat lisätä astmariskiä. Lisäksi äidin korkea stressitaso raskautta ennen tai sen aikana on ollut yhteydessä lapsen kohonneeseen astmariskiin. Tulokset viittaisivat siihen, että vähentämällä lasten ylipainoa ja lisäämällä liikuntaa voidaan pienentää lasten astmariskiä. Vaikuttamalla raskaana olevien naisten terveyteen ja elintapoihin voidaan mahdollisesti suojata lasta astmalta. Huomiota kannattaa kiinnittää tupakanpolton lopettamiseen, passiivisen tupakoinnin välttämiseen, painoon ja mielenterveyden tukemiseen.