Itse tuotetun äänen taajuuden muutokset havaitaan herkemmin äänen tuoton kuin äänitteeltä kuuntelun aikana
Salonen, Anna; Tuomisto, Mirella (2024-02-01)
Itse tuotetun äänen taajuuden muutokset havaitaan herkemmin äänen tuoton kuin äänitteeltä kuuntelun aikana
Salonen, Anna
Tuomisto, Mirella
(01.02.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402055627
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402055627
Tiivistelmä
Puheen tuoton säätely ja auditiivinen palautejärjestelmä ovat jo pitkään olleet tutkijoiden kiinnostuksen kohteina. Puheen tuoton säätelyn nähdään olevan automaattista ja pitkälti tiedostamatonta, mutta myös tahdonalaista säätelyä tarvitaan esimerkiksi uutta kieltä opetellessa. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että ihminen havaitsee jo hyvin pieniä äänen taajuuden muutoksia itse tuottamassaan puheessa. Epäselvää on vielä miten muutosten havaitseminen eroaa puheen tuoton ja puheen kuuntelun aikana. Aiempaa tutkimusta ei juurikaan ole, mutta vähäisten tulosten sekä puheen tuoton DIVA-mallin toiminnan perusteella voidaan olettaa, että muutosten havaitseminen olisi tarkempaa ääntämisen aikana.
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella koehenkilöiden kykyä havaita äänenkorkeuden muutos itsetuotetussa puheessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin koehenkilöiden herkkyyttä havaita auditiivisesta palautteesta muutos puheäänen perustaajuudessa (F0). Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita varsinkin siitä, miten kyky havaita muutos äänenkorkeudessa eroaa äänen tuoton aikana verrattuna tilanteeseen, jossa oma ääni kuullaan nauhoitteelta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, onko koehenkilön musiikkiharrastuksella yhteyttä herkkyyteen havaita äänenkorkeuden muutos kuulopalautteessaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2023.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 61 19-66-vuotiasta koehenkilöä. Koe jaettiin kahteen osaan, josta ensimmäisellä kerralla koehenkilöiden tehtävänä oli ääntää mikrofoniin 200 kertaa /u/ omalla puheen perustaajuudellaan (F0). Koehenkilöiden kuulokkeiden kautta reaaliajassa kuulemaan ääntöön tehtiin laitteistolla 200 ms pituinen äänen taajuuden muutos. Perturbaatioiden suuruudet vaihtelivat tehtävästä riippuen 5-65 sentin välillä. Koehenkilöiden tehtävänä oli ilmoittaa, kumman osion aikana he kuulivat perturbaation jokaisen äännön aikana. Toisella kerralla koehenkilöiden tuli kuunnella äänitteeltä itse tuottamansa äännöt ja valita jälleen missä kohtaa he havaitsivat perturbaation.
Koehenkilöien todettiin havaitsevan muutokset itsetuotetussa äänessä herkemmin puheen tuoton aikana kuin tilanteessa, jossa omaa ääntä kuullaan nauhalta. Soitto- tai lauluharrastuksella, musiikin opinnoilla ja intervallien kuulonvaraisella erottelukokemuksella ei havaittu olevan yhteyttä herkkyyteen havaita muutoksia itsetuotetussa äänessä äänentuoton tai kuuntelun aikana. Jatkossa koeasetelmalla voidaan selvittää perturbaatioiden tunnistamista suhteessa ikään ja sukupuoleen, sekä tutkia kognitiivisen tason ja muistisairauksien vaikutusta perturbaatioiden havaitsemiseen. Musikaalisuuden vaikutusta diskriminaatioon voisi paremmin selvittää valitsemalla koehenkilöiksi musiikinopiskelijoita ja itseään epämusikaalisena pitäviä.
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella koehenkilöiden kykyä havaita äänenkorkeuden muutos itsetuotetussa puheessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin koehenkilöiden herkkyyttä havaita auditiivisesta palautteesta muutos puheäänen perustaajuudessa (F0). Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita varsinkin siitä, miten kyky havaita muutos äänenkorkeudessa eroaa äänen tuoton aikana verrattuna tilanteeseen, jossa oma ääni kuullaan nauhoitteelta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, onko koehenkilön musiikkiharrastuksella yhteyttä herkkyyteen havaita äänenkorkeuden muutos kuulopalautteessaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2023.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 61 19-66-vuotiasta koehenkilöä. Koe jaettiin kahteen osaan, josta ensimmäisellä kerralla koehenkilöiden tehtävänä oli ääntää mikrofoniin 200 kertaa /u/ omalla puheen perustaajuudellaan (F0). Koehenkilöiden kuulokkeiden kautta reaaliajassa kuulemaan ääntöön tehtiin laitteistolla 200 ms pituinen äänen taajuuden muutos. Perturbaatioiden suuruudet vaihtelivat tehtävästä riippuen 5-65 sentin välillä. Koehenkilöiden tehtävänä oli ilmoittaa, kumman osion aikana he kuulivat perturbaation jokaisen äännön aikana. Toisella kerralla koehenkilöiden tuli kuunnella äänitteeltä itse tuottamansa äännöt ja valita jälleen missä kohtaa he havaitsivat perturbaation.
Koehenkilöien todettiin havaitsevan muutokset itsetuotetussa äänessä herkemmin puheen tuoton aikana kuin tilanteessa, jossa omaa ääntä kuullaan nauhalta. Soitto- tai lauluharrastuksella, musiikin opinnoilla ja intervallien kuulonvaraisella erottelukokemuksella ei havaittu olevan yhteyttä herkkyyteen havaita muutoksia itsetuotetussa äänessä äänentuoton tai kuuntelun aikana. Jatkossa koeasetelmalla voidaan selvittää perturbaatioiden tunnistamista suhteessa ikään ja sukupuoleen, sekä tutkia kognitiivisen tason ja muistisairauksien vaikutusta perturbaatioiden havaitsemiseen. Musikaalisuuden vaikutusta diskriminaatioon voisi paremmin selvittää valitsemalla koehenkilöiksi musiikinopiskelijoita ja itseään epämusikaalisena pitäviä.