Koulun henkilökunnan ammatillinen toimijuus ja sosiaaliset suhteet moninaistuvassa koulumaailmassa
Takko, Tuuli; Pakanen, Hanna (2024-02-06)
Koulun henkilökunnan ammatillinen toimijuus ja sosiaaliset suhteet moninaistuvassa koulumaailmassa
(06.02.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202403059941
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202403059941
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää koulun henkilökunnan kokeman ammatillisen toimijuuden yhteyttä koulun työntekijöiden välisiin sosiaalisiin suhteisiin yhteistyön, informaation ja neuvojen antamisen sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden asioihin liittyvän tuen saamisen osalta. Lisäksi vertailimme tuloksia koulun eri ammattiryhmien välillä. Hyödynsimme tutkimuksessa NordForskin rahoittaman TEAMS-hankkeen (Teaching that matters for migrant students) aineistoa kahden suomalaisen koulun henkilökunnan (n=115) osalta. Aineisto koostui sosiaalisen verkostoanalyysin sekä Vähäsantasen ym. (2022) ammatillista toimijuutta mittaavan PAM-mittarin (Professional agency measurement) vastauksista. Ammatillista toimijuutta mitattiin kolmella eri osa-alueella, jotka olivat vaikuttaminen työssä, työkäytäntöjen kehittäminen sekä ammatillisen identiteetin neuvottelu. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmistolla käyttäen Kruskal-Wallisin H-testiä, Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa sekä klusterianalyysia.
Tuloksista nousi esille, että mitä keskeisemmässä asemassa työntekijä on koulun eri sosiaalisissa verkostoissa, sitä voimakkaampaa oli ammatillisen toimijuuden kokemus. Erityisesti vastavuoroisten suhteiden määrä sosiaalisissa verkostoissa korreloi positiivisesti ammatillisen toimijuuden kokemuksen kanssa. Ammatillisen toimijuuden eri osa-alueita tarkastellessa huomattiin, että työkäytäntöjen kehittäminen ja työssä vaikuttaminen olivat yhteydessä lähes kaikkiin tutkimiimme sosiaalisiin verkostoihin, kun taas ammatillinen identiteetti ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä mihinkään sosiaalisen verkostoanalyysin osa-alueeseen.
Klusterianalyysissä muodostimme kolme ryhmää. Ryhmistä suurin (n=84) ”itsenäiset toimijat” erottui muusta aineistosta siten, että sen jäsenillä oli vähiten sosiaalisia sidoksia työyhteisössä, kun taas ”sopeutujat” olivat hieman koko aineiston keskiarvoa keskeisempiä sosiaalisissa verkostoissa. Pienin ryhmistä muodostui ”keskeisistä toimijoista”, jotka olivat koulussa huomattavasti muita keskeisemmässä asemassa, erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden asioihin liittyvän tuen antamisen osalta. Ammatillisen toimijuuden kokemus oli tällä ryhmällä myös muita ryhmiä vahvempaa.
Moninaistuvassa koulumaailmassa olisi tärkeää tunnistaa, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat työtehtäviin ja työn määrään kouluissa, jotta ne eivät kasaantuisi huomaamatta yksittäisten työntekijöiden vastuulle. Ammatillista toimijuutta tukemalla voidaan kehittää koulun henkilöstön välistä yhteistyötä ja rakentaa toimintakulttuuria vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.
Tuloksista nousi esille, että mitä keskeisemmässä asemassa työntekijä on koulun eri sosiaalisissa verkostoissa, sitä voimakkaampaa oli ammatillisen toimijuuden kokemus. Erityisesti vastavuoroisten suhteiden määrä sosiaalisissa verkostoissa korreloi positiivisesti ammatillisen toimijuuden kokemuksen kanssa. Ammatillisen toimijuuden eri osa-alueita tarkastellessa huomattiin, että työkäytäntöjen kehittäminen ja työssä vaikuttaminen olivat yhteydessä lähes kaikkiin tutkimiimme sosiaalisiin verkostoihin, kun taas ammatillinen identiteetti ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä mihinkään sosiaalisen verkostoanalyysin osa-alueeseen.
Klusterianalyysissä muodostimme kolme ryhmää. Ryhmistä suurin (n=84) ”itsenäiset toimijat” erottui muusta aineistosta siten, että sen jäsenillä oli vähiten sosiaalisia sidoksia työyhteisössä, kun taas ”sopeutujat” olivat hieman koko aineiston keskiarvoa keskeisempiä sosiaalisissa verkostoissa. Pienin ryhmistä muodostui ”keskeisistä toimijoista”, jotka olivat koulussa huomattavasti muita keskeisemmässä asemassa, erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden asioihin liittyvän tuen antamisen osalta. Ammatillisen toimijuuden kokemus oli tällä ryhmällä myös muita ryhmiä vahvempaa.
Moninaistuvassa koulumaailmassa olisi tärkeää tunnistaa, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat työtehtäviin ja työn määrään kouluissa, jotta ne eivät kasaantuisi huomaamatta yksittäisten työntekijöiden vastuulle. Ammatillista toimijuutta tukemalla voidaan kehittää koulun henkilöstön välistä yhteistyötä ja rakentaa toimintakulttuuria vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.