Yksityisen maanomistajan kaavoitusoikeus Ahvenanmaalla hallintokäytännön valossa : -menettely, kustannustenjako ja vaikutukset
Tainio, Hanna (2024-02-05)
Yksityisen maanomistajan kaavoitusoikeus Ahvenanmaalla hallintokäytännön valossa : -menettely, kustannustenjako ja vaikutukset
Tainio, Hanna
(05.02.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202403019537
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202403019537
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee yksityisen maanomistajan oikeutta laatia asemakaava tai asemakaavan muutos omalle maalleen Ahvenanmaan maakunnassa. Lainsäädäntötoimivalta maankäyttöasioissa kuuluu itsehallinnon tuoman jaottelun mukaisesti Ahvenanmaan maakuntapäiville ja tämä mahdollistaa manner-Suomesta poikkeavan sääntelyn. Yksityistä, maanomistajan toteuttamaa kaavoitusta maakunnassa ei ole aiemmin oikeustieteellisesti tarkasteltu, kuten ei Ahvenanmaan kaavoitusnormistoa yleisemminkään. Tutkimus on luonteeltaan lainopillinen, joskin pääasiallisina lähteinä kirjallisuuden puuttuessa ovat kuntien hallintokäytäntö ja hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö.
Halutessaan kaavoittaa omistamansa maat yksin tai yhdessä muiden maanomistajien kanssa tulee maanomistajan ensin ottaa yhteyttä kuntaan. Kunnan tulee hyväksyä kaavahanke, kaavan laatija ja kaavan tavoitteet. Tämän jälkeen maanomistaja laatii tai laadituttaa kaavan, joka käsitellään kunnassa kuten kunnan itsensä laatima kaava. Kaavan saatua lainvoiman toteuttaa maanomistaja kaava-alueen, mukaan lukien yhdyskuntatekniikan, omalla kustannuksellaan. Kunta voi solmia maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen toteutukseen ja yleisten alueiden hallintaan liittyen. Varsinkin suuremmissa hankkeissa näin myös tehdään. Pääasiallisena linjana vaikuttaa olevan, että maanomistaja kustantaa ja toteuttaa koko alueen ja sen valmistuttua vastikkeetta luovuttaa kunnallistekniikan ja yleiset alueet kunnalle ylläpidettäviksi.
Menettely vaikuttaa olevan maakunnassa suhteellisen yleistä ja se nauttii niin maanomistajien kuin kuntienkin suosiota. Suurimpien hankkeiden yhteiskunnallinen vaikutus on merkittävä, sillä niillä tuotetaan maakunnan mittakaavassa suuria määriä asuntoja. Kaavoja on laadittu myös teollisuuden tarpeisiin. Samaa yksityistä kaavoitusta käytetään kuitenkin myös huomattavasti pienemmässä mittakaavassa, käsittäen esimerkiksi asemakaavan muutoksen vain yhden kiinteistön alueella, mikä taas mahdollistaa oikeuden saavutettavuuden jokaiselle kunnan jäsenelle ja tosiallisesti toteuttaa mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.
Muutamasta yksityisestä kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on perusteluissaan kiinnittänyt huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen maanomistajien kesken ja selvää on myös, että yksityinen kaavoitus edellyttää kunnan ohjausta. Kokonaisuutena menetelmä koetaan kuitenkin positiivisena ja toimivana toimijoiden keskuudessa.
Halutessaan kaavoittaa omistamansa maat yksin tai yhdessä muiden maanomistajien kanssa tulee maanomistajan ensin ottaa yhteyttä kuntaan. Kunnan tulee hyväksyä kaavahanke, kaavan laatija ja kaavan tavoitteet. Tämän jälkeen maanomistaja laatii tai laadituttaa kaavan, joka käsitellään kunnassa kuten kunnan itsensä laatima kaava. Kaavan saatua lainvoiman toteuttaa maanomistaja kaava-alueen, mukaan lukien yhdyskuntatekniikan, omalla kustannuksellaan. Kunta voi solmia maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen toteutukseen ja yleisten alueiden hallintaan liittyen. Varsinkin suuremmissa hankkeissa näin myös tehdään. Pääasiallisena linjana vaikuttaa olevan, että maanomistaja kustantaa ja toteuttaa koko alueen ja sen valmistuttua vastikkeetta luovuttaa kunnallistekniikan ja yleiset alueet kunnalle ylläpidettäviksi.
Menettely vaikuttaa olevan maakunnassa suhteellisen yleistä ja se nauttii niin maanomistajien kuin kuntienkin suosiota. Suurimpien hankkeiden yhteiskunnallinen vaikutus on merkittävä, sillä niillä tuotetaan maakunnan mittakaavassa suuria määriä asuntoja. Kaavoja on laadittu myös teollisuuden tarpeisiin. Samaa yksityistä kaavoitusta käytetään kuitenkin myös huomattavasti pienemmässä mittakaavassa, käsittäen esimerkiksi asemakaavan muutoksen vain yhden kiinteistön alueella, mikä taas mahdollistaa oikeuden saavutettavuuden jokaiselle kunnan jäsenelle ja tosiallisesti toteuttaa mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.
Muutamasta yksityisestä kaavasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on perusteluissaan kiinnittänyt huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen maanomistajien kesken ja selvää on myös, että yksityinen kaavoitus edellyttää kunnan ohjausta. Kokonaisuutena menetelmä koetaan kuitenkin positiivisena ja toimivana toimijoiden keskuudessa.