Musiikkikappaleiden nimien affektiivisuus
Lehtola, Jenna (2024-02-07)
Musiikkikappaleiden nimien affektiivisuus
(07.02.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402268831
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402268831
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee kielellistä affektiivisuutta musiikkikappaleiden nimissä. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu fennistiikassa. Niin ikään musiikkinimien tutkimus on fennistiikassa ollut vähäistä, samaten kansainvälistä tutkimusta on olemassa melko niukasti.
Tavoitteenani on selvittää, miten nimet luovat tekstin tunneilmastoa ja heijastavat erilaisia tunnetiloja sekä millaisilla kielenaineksilla musiikkikappaleiden nimiin liittyviä affekteja ilmaistaan. Kielellisen affektin tunnepitoisuuden analysoiminen edellyttää perehtymistä nimien konteksteihin, minkä takia tutkielma sisältää runsaasti aineistoesimerkkejä nimenomaan musiikkikappaleiden lyriikoista. Affektiivisuuden tarkastelussa tutkimukseni huomioi nimien norminvastaisen ortografian, vieraan kielen nimissä ja lyriikoissa, kuvallisen kielen, eritoten metaforat, muut nimissä esiintyvät pienempinä ilmiöinä näyttäytyvät affektiiviset kielenainekset sekä nimien suhteen sanoitusten välittämiin tunteisiin niin perustunteiden kuin muiden tunteiden osalta.
Tutkielman aineisto käsittää 53 suosituimman suomenkielisen musiikkikappaleen nimet ja sanoitukset vuonna 2022. Aineisto on koottu musiikkitoimittaja Timo Pennasen Listablogi-sivustolta. Menetelmänä käytän diskurssianalyysia. Aineiston koodattavat asiat kirkastuivat vähitellen diskurssianalyysille tyypilliseen tapaan hermeneuttisesti analyysin edetessä.
Työn tuloksista käy ilmi, että norminvastaisen ortografian suhteen aineiston potentiaalisimmat affektiiviset kielenkeinot ovat 1) tarkoituksella tehty kirjoitusvirhe, 2) nimen pieni alkukirjain ja 3) iso(t) kirjaimet kappaleen nimen keskellä. Noin joka kymmenennellä suomenkielisellä kappaleella on aineistossa vieraskielinen nimi. Lisäksi sanoitukset sisältävät runsaasti koodinvaihtoa vierailla kielillä. Useimmiten on käytetty globaalia liiketoiminnan kieltä, englantia. Englannin kielen käytöllä suomenkielisissä kappaleissa on tärkeä kaupallinen funktio, mutta syitä valita suomen sijaan vieras kieli voi olla muitakin.
53 kappaleesta 32:ssa metaforat linkittyvät läheisesti kappaleiden nimiin tai nimien konteksteihin. Näistä vähintään kahdessa kolmasosassa metaforien voidaan katsoa olevan enemmän tai vähemmän affektiivisia. Affektiivisista kielenaineksista metaforisuutta ja vieraskielisyyttä pienempinä ryhminä esiintyivät tässä aineistossa slangisanat, suhteellista ominaisuutta ilmaisevat adjektiivit, imperatiivit sekä onomatopoeettisuus. Kappaleiden sanoituksista välittyvistä tunteista kiinnostus, rakkaus ja ylpeys nousevat aineistossa esiin merkittävimmin. Seuraavaksi yleisimpiä tunteita ovat ilo, suru, ylenkatse ja kaipaus. Tunteiden heijastuminen nimiin on aineistossa melko harvinainen ilmiö, joten nimet eivät useinkaan välitä sanoitusten tunneilmastoa. Varmojen päätelmien tekemiseen aihe vaatisi kuitenkin vielä lisää tutkimusta.
Tavoitteenani on selvittää, miten nimet luovat tekstin tunneilmastoa ja heijastavat erilaisia tunnetiloja sekä millaisilla kielenaineksilla musiikkikappaleiden nimiin liittyviä affekteja ilmaistaan. Kielellisen affektin tunnepitoisuuden analysoiminen edellyttää perehtymistä nimien konteksteihin, minkä takia tutkielma sisältää runsaasti aineistoesimerkkejä nimenomaan musiikkikappaleiden lyriikoista. Affektiivisuuden tarkastelussa tutkimukseni huomioi nimien norminvastaisen ortografian, vieraan kielen nimissä ja lyriikoissa, kuvallisen kielen, eritoten metaforat, muut nimissä esiintyvät pienempinä ilmiöinä näyttäytyvät affektiiviset kielenainekset sekä nimien suhteen sanoitusten välittämiin tunteisiin niin perustunteiden kuin muiden tunteiden osalta.
Tutkielman aineisto käsittää 53 suosituimman suomenkielisen musiikkikappaleen nimet ja sanoitukset vuonna 2022. Aineisto on koottu musiikkitoimittaja Timo Pennasen Listablogi-sivustolta. Menetelmänä käytän diskurssianalyysia. Aineiston koodattavat asiat kirkastuivat vähitellen diskurssianalyysille tyypilliseen tapaan hermeneuttisesti analyysin edetessä.
Työn tuloksista käy ilmi, että norminvastaisen ortografian suhteen aineiston potentiaalisimmat affektiiviset kielenkeinot ovat 1) tarkoituksella tehty kirjoitusvirhe, 2) nimen pieni alkukirjain ja 3) iso(t) kirjaimet kappaleen nimen keskellä. Noin joka kymmenennellä suomenkielisellä kappaleella on aineistossa vieraskielinen nimi. Lisäksi sanoitukset sisältävät runsaasti koodinvaihtoa vierailla kielillä. Useimmiten on käytetty globaalia liiketoiminnan kieltä, englantia. Englannin kielen käytöllä suomenkielisissä kappaleissa on tärkeä kaupallinen funktio, mutta syitä valita suomen sijaan vieras kieli voi olla muitakin.
53 kappaleesta 32:ssa metaforat linkittyvät läheisesti kappaleiden nimiin tai nimien konteksteihin. Näistä vähintään kahdessa kolmasosassa metaforien voidaan katsoa olevan enemmän tai vähemmän affektiivisia. Affektiivisista kielenaineksista metaforisuutta ja vieraskielisyyttä pienempinä ryhminä esiintyivät tässä aineistossa slangisanat, suhteellista ominaisuutta ilmaisevat adjektiivit, imperatiivit sekä onomatopoeettisuus. Kappaleiden sanoituksista välittyvistä tunteista kiinnostus, rakkaus ja ylpeys nousevat aineistossa esiin merkittävimmin. Seuraavaksi yleisimpiä tunteita ovat ilo, suru, ylenkatse ja kaipaus. Tunteiden heijastuminen nimiin on aineistossa melko harvinainen ilmiö, joten nimet eivät useinkaan välitä sanoitusten tunneilmastoa. Varmojen päätelmien tekemiseen aihe vaatisi kuitenkin vielä lisää tutkimusta.