Tunneälykkyys ja erityisherkkyys voimavaroina työpaikalla -esihenkilöiden ja alaisten kokemuksia

Abstract

Työelämä käy läpi tällä hetkellä murrosta, jonka on ajateltu johtuvan muun muassa väestön ikääntymisestä ja koronapandemian kautta etätyön mahdollisuuksien kasvamisesta. Myös esihenkilöiltä ja alaisilta odotetaan erilaisia taitoja kuin kymmeniä vuosia sitten, kun teknologia ei ollut vielä niin edistynyttä, kuin se on tällä hetkellä. Keskiöön ovat nousseet ihmisten johtaminen ja tunnejohtaminen, joissa keskiössä on inhimillinen ote esihenkilötyössä ja tunteisiin reagoiminen rakentavalla tavalla. Lyhyesti sanottuna yritysten osaajat halutaan nähdä yritysten tärkeimpinä voimavaroina ja heitä halutaan arvostaa juuri sellaisina kuin he ovat. Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkittiin tunneälyä ja erityisherkkyyttä voimavaroina työpaikalla esihenkilöiden ja heidän alaistensa kokemusten kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kahden tutkimuskysymyksen kautta millaisina voimavaroina tunneälykkyys ja erityisherkkyys voitaisiin nähdä voimavaroina työelämässä. Keskiöön nousi myös näiden kahden tutkimuksen pääkäsitteen, eli tunneälykkyyden ja erityisherkkyyden kokonaisymmärryksen lisääminen tämänhetkisen johtajuuden muutoksessa, kun ajatellaan ihmisten johtamista nykypäivänä. Tutkimuksessa käytettiin pääsääntöisesti laadullista tutkimusotetta. Aineisto koostui kymmenestä yksilöteemahaastattelusta, jotka kerättiin neljästä eri yrityksestä, eri aloilta ja eri paikkakunnilta. Valituista yrityksistä valittiin haastatteluun sekä esihenkilöitä, että alaisia. Haastattelut olivat pituuksiltaan 40–60 minuuttia. Haastatteluiden lisäksi haastateltaville lähetettiin etukäteen herkkyystesti, joka käsiteltiin määrällisen tutkimusotteen mukaan, jotta tutkimukseen saataisiin prosentuaalista dataa vahvistamaan sanallisia vastauksia. Haastatteluista kerätty aineisto litteroitiin sekä analysoitiin sen jälkeen teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto luokiteltiin ensin ja sen jälkeen teemoitettiin, jonka avulla saatiin kokonaisymmärrys aineistosta. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että tunneälykkyys nähdään työpaikoilla voimavarana, mutta erityisherkkyydestä puhuttaessa vastaajien mielipiteet vaihtelevat. Vaikka suurin osa vastaajista ajattelee erityisherkkyyden olevan henkilön neutraali ominaisuus, kokevat jotkut vastaajat sen haittana työpaikalla. Tämä haitaksi kokeminen johtuu joissain tilanteissa termin epäselvyydestä ja sen liittämisestä neuropsykologisiin ongelmiin, vaikka tutkimusteorian mukaan tämä ei ole jokaisessa tapauksessa totta. Mitä tulee esihenkilötyöhön, koettiin tunneälytaitojen lisäävän esihenkilöstä positiivista mielikuvaa alaisten keskuudessa. Erityisherkän esihenkilön taas koettiin olevan rohkea, sillä hän viestisi toiminnallaan eteenpäin suvaitsevaisuutta ja ajatusta siitä, että työpaikalla voi kertoa omista heikkouksistaan tai poikkeavuuksistaan avoimesti. Ihmisten johtaminen taas nosti esiin vastaajilla ajatuksen siitä, että esihenkilön tulisi jatkossa olla helposti lähestyttävämpi ja avoimempi alaisilleen sekä luoda erityisherkille alaisille toimivampaa työympäristöä, vaikka yrityksen oma strategia ja tavoitteet ovat nähtävästi nousseet haastateltavien yrityksien pääteemoiksi ainakin nyt hetkellisesti. Kaiken kaikkiaan voidaan ajatella, että vaikka tunneälykkyydestä ja tunneälytaidoista on puhuttu jo kauan työelämässä, eivät kaikki yritykset ole ottaneet siitä voimavarana kaikkia hyötyjä irti. Lisäksi erityisherkkyydestä on tulossa koko ajan työelämässä suvaitsevampaa ja lisääntyvän tietoisuuden kautta myös oikeanlainen kohtelu työpaikalla tulee lisääntymään. Tämä tutkielma antaa myös esimerkkejä siihen, miten erityisherkkyys voidaan luoda voimavaraksi työpaikalla ja miten tunneälytaitoja voidaan hyödyntää ja opettaa kokonaisvaltaisemmin työpaikalla.