Potilasohjauksen johtaminen perusterveydenhuollossa : -hoitotyön johtajien näkökulma
Virmajoki, Milka (2024-02-09)
Potilasohjauksen johtaminen perusterveydenhuollossa : -hoitotyön johtajien näkökulma
Virmajoki, Milka
(09.02.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402268842
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402268842
Tiivistelmä
Tutkimuksen aihe ja lähtökohdat: Tässä tutkimuksessa kuvataan hoitotyöntekijöiden toteuttaman potilasohjauksen johtamista perusterveydenhuollossa. Potilasohjaus on aktiivista ja tavoitteellista vuorovaikutusta potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä sekä yksi hoitotyön ydintoiminnoista. Hoitotyön johtamisella varmistetaan potilasohjauksen toteutuminen ja laatu. Vaikka potilasohjauksella voidaan lisätä elämänlaatua, laadukkaita elinvuosia ja saavuttaa merkittäviä säästöjä terveyspalvelujärjestelmän ja kansantalouden näkökulmasta, on potilasohjauksen johtamisesta vain niukasti tietoa ja siihen liittyvä tutkimus on vähäistä.
Tarkoitus ja tavoite: Tämän kuvailevan poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitotyöntekijöiden toteuttaman potilasohjauksen johtamista perusterveydenhuollon terveysasemilla hoitotyön lähi- ja keskitason johtajien näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa tietoa potilasohjauksen johtamisen käytännöistä ja kehittämiskohteista perusterveydenhuollon kontekstissa.
Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen tiedonantajina toimivat kahden suomalaisen suuren kaupungin terveysasemien keski- ja lähijohtoon kuuluvat hoitotyön johtajat (n=6), joiden alaisina työskenteli potilasohjausta toteuttavia hoitotyöntekijöitä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla ja analysoitiin laadullisella induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulokset: Potilasohjauksen johtamisessa ei ole vakiintuneita käytäntöjä, eivätkä hoitotyön johtajat tunnistaneet potilasohjauksen johtamisen prosessia. Silti hoitotyön johtajien työssä on tunnistettavissa potilasohjauksen johtamisen toimintoja, jotka ovat potilasohjauksen tunnistaminen, potilasohjauksen resursseihin vaikuttaminen, potilasohjauksen osaamisen varmistaminen, kirjalliset toimintaohjeet sekä valvonta, arviointi ja kehittäminen. Potilasohjauksen johtamista voidaan kehittää prosessin tunnistamisella, suunnittelemalla, luomalla ja arvioimalla käytäntöjä sekä kouluttamalla hoitotyön johtajia ja hoitajia prosessin kaikissa vaiheissa.
Johtopäätökset: Potilasohjauksen johtamiseen liittyviä toimintoja sisältyy hoitotyön johtajien työhön ja jotta potilasohjauksen johtamista voitaisiin kehittää, tulee potilasohjauksen johtamisen prosessi ensin tunnistaa, luoda siihen liittyvät yhteiset toimintatavat sekä arvioida toimintaa systemaattisesti. Background: This study describes the management of nurses’ patient education in primary health care. Patient education is an active and target-oriented interaction process between the nurse and the patient. It is also one of the key components of nursing. Nursing management and leadership play a vital role in the providing and quality of nurses’ patient education. Although patient education can increase the quality of life and quality-adjusted life years and, also provide remarkable savings in the health services and national economy, still there is only a slight information about the patient education management and there are only a few studies about the patient education management.
Aim and purpose: The aim of this descriptive cross-sectional study is to describe the management of nurses’ patient education in health centres from the perspective of nurse managers in front-line and middle management. The purpose of this study is to provide knowledge about the practices in patient education management and the recommendations for further development.
Methods: The was collected with semi-structured individual interviews of nurse managers (n=6) working in front-line and middle management in health centres of two large cities in Finland. Patient education was provided by the nurses working in the health centres. The data was analysed with inductive content analysis.
Results: There is neither common practice in the management of patient education, nor nurse managers could recognise the process of patient education management. Still, the elements of patient education management are present in the work of the nurse managers and were related to recognising patient education, affecting patient education resources, education, evaluation and development. Patient education management can be improved by identifying the process, planning, creating and evaluating the practices and educating nurse managers and nurses throughout the process.
Conclusions: Some practices of patient education management already contain in the work of the nurse managers and the process of patient education management needs to be recognised before it is possible to construct common practices and evaluate and develop the patient education management systematically.
Tarkoitus ja tavoite: Tämän kuvailevan poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitotyöntekijöiden toteuttaman potilasohjauksen johtamista perusterveydenhuollon terveysasemilla hoitotyön lähi- ja keskitason johtajien näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa tietoa potilasohjauksen johtamisen käytännöistä ja kehittämiskohteista perusterveydenhuollon kontekstissa.
Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen tiedonantajina toimivat kahden suomalaisen suuren kaupungin terveysasemien keski- ja lähijohtoon kuuluvat hoitotyön johtajat (n=6), joiden alaisina työskenteli potilasohjausta toteuttavia hoitotyöntekijöitä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla ja analysoitiin laadullisella induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulokset: Potilasohjauksen johtamisessa ei ole vakiintuneita käytäntöjä, eivätkä hoitotyön johtajat tunnistaneet potilasohjauksen johtamisen prosessia. Silti hoitotyön johtajien työssä on tunnistettavissa potilasohjauksen johtamisen toimintoja, jotka ovat potilasohjauksen tunnistaminen, potilasohjauksen resursseihin vaikuttaminen, potilasohjauksen osaamisen varmistaminen, kirjalliset toimintaohjeet sekä valvonta, arviointi ja kehittäminen. Potilasohjauksen johtamista voidaan kehittää prosessin tunnistamisella, suunnittelemalla, luomalla ja arvioimalla käytäntöjä sekä kouluttamalla hoitotyön johtajia ja hoitajia prosessin kaikissa vaiheissa.
Johtopäätökset: Potilasohjauksen johtamiseen liittyviä toimintoja sisältyy hoitotyön johtajien työhön ja jotta potilasohjauksen johtamista voitaisiin kehittää, tulee potilasohjauksen johtamisen prosessi ensin tunnistaa, luoda siihen liittyvät yhteiset toimintatavat sekä arvioida toimintaa systemaattisesti.
Aim and purpose: The aim of this descriptive cross-sectional study is to describe the management of nurses’ patient education in health centres from the perspective of nurse managers in front-line and middle management. The purpose of this study is to provide knowledge about the practices in patient education management and the recommendations for further development.
Methods: The was collected with semi-structured individual interviews of nurse managers (n=6) working in front-line and middle management in health centres of two large cities in Finland. Patient education was provided by the nurses working in the health centres. The data was analysed with inductive content analysis.
Results: There is neither common practice in the management of patient education, nor nurse managers could recognise the process of patient education management. Still, the elements of patient education management are present in the work of the nurse managers and were related to recognising patient education, affecting patient education resources, education, evaluation and development. Patient education management can be improved by identifying the process, planning, creating and evaluating the practices and educating nurse managers and nurses throughout the process.
Conclusions: Some practices of patient education management already contain in the work of the nurse managers and the process of patient education management needs to be recognised before it is possible to construct common practices and evaluate and develop the patient education management systematically.