Selkokieli ja morfologia: Vartalonvaihdosten vaikutus S2-oppijoiden lukusujuvuuteen

Abstract

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä yksinkertaisemmaksi. Maahanmuuton lisääntyessä Suomessa jatkuvasti on tärkeää tehdä suomenkielistä tietoa helpommin saavutettavaksi, esimerkiksi kehittämällä selkokieltä ymmärrettävämmäksi. Suomen kielen morfologia on rikas, mikä aiheuttaa usein haasteita suomen kieltä toisena kielenä (S2) opiskeleville. Kieliopillisia funktioita ilmaistaan taivuttamalla sanoja eli yhdistämällä morfeemeja, kielen pienimpiä merkityksellisiä yksiköitä, toisiinsa. Lisäksi sanavartalossa tapahtuu usein morfofonologisia muutoksia, jotka muuttavat sanan ilmiasua (esim. vesi: vettä, matto: maton). Näistä mahdollisista haasteista huolimatta selkokielen laatimisessa ei juurikaan ohjeisteta morfologian huomioimista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää katseenseurantaa hyödyntäen, vaikuttavatko taivutuksen yhteydessä tapahtuvat vartalonvaihdokset lukusujuvuuteen S2-oppijoilla.

Kokeessa S2-oppijat lukivat tietokoneen näytöltä lyhyitä selkokielisiä tekstejä samalla, kun kamera kuvasi heidän silmänliikkeitään. Teksteissä oli joko paljon vartalonvaihdoksia sisältäviä sanoja, tai sanat oli korvattu semanttisesti samankaltaisilla ja esiintymistaajuudeltaan verrattavissa olevilla sanoilla, joissa vartalonvaihdoksia ei esiintynyt. Lukusujuvuutta mitattiin näihin kohdesanoihin ja niitä seuraaviin sanoihin kohdistuneiden fiksaatioiden kestolla, regressioilla eli katseen taaksepäin suuntautumisilla, sekä tekstin kokonaislukuajalla. Varianssianalyysissä havaittiin, että vartalonvaihdosten esiintyvyydellä ei ollut päävaikutusta lukusujuvuuteen koko aineistossa, mutta kun osallistujat jaettiin kahteen ryhmään luetun ymmärtämisellä arvioidun kielitaidon mukaan, havaittiin vartalonvaihdosten esiintyvyydellä ja kielitaidolla yhdysvaikutus ensimmäisen lukukerran kestoon ja fiksaatioiden kokonaiskestoon kohdesanoja seuraavissa sanoissa. Vartalonvaihdoksen sisältävät sanat hidastivat näissä mittareissa kielitaidoltaan heikompien lukusujuvuutta, mutta kielitaidoltaan parempien lukusujuvuuteen vartalonvaihdokset eivät vaikuttaneet.

Tutkimuksessa saatu tieto on osittain samansuuntaista kuin aiemmissa morfologiatutkimuksissa, ja tukee maltillisesti hypoteesia, että suomen kielessä esiintyvät sanavartaloiden morfofonologiset muutokset aiheuttavat haasteita etenkin aloittelevimmille S2-oppijoille. Tässä tutkimuksessa vartalonvaihdosten prosessointia tarkasteltiin ensimmäistä kertaa selkokielessä, mikä antaa viitteitä sille, että vartalonvaihdoksiin voisi olla hyödyllistä kiinnittää huomiota selkokieltä tuotettaessa.