Affect-Biased Attention and Social-Emotional Functioning during Early Childhood: The FinnBrain Birth Cohort Study.
Eskola, Eeva (2024-04-19)
Affect-Biased Attention and Social-Emotional Functioning during Early Childhood: The FinnBrain Birth Cohort Study.
(19.04.2024)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9679-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9679-7
Tiivistelmä
Affect-biased attention is defined as perceptual preference for an object based on its affective saliency. Affect-biased attention has been suggested to have reciprocal connections with other aspects of social-emotional functioning. However, it is not yet known how these connections manifest and develop during infancy and toddlerhood.
The aims of this study were to investigate the associations between affect-biased attention at 8 months and the four aspects of social-emotional functioning being: 1) early behavioral regulatory problems at 3 months (Study I), 2) social-emotional problems and 3) social-emotional competencies at 2 years (Study II) as well as 4) the quality of maternal caregiving behaviors at 8 months (Study III). In addition, to further understand normative development, the change in affect-biased attention was studied between 2.5 and 5 years (Study IV). The sample of this longitudinal study was comprised of children and their parents from the FinnBrain Birth Cohort Study.
The main findings were that an increased attention bias toward fear at 8 months was associated with less regulatory problems at 3 months and higher socioemotional competencies at 2 years. In addition, a higher quality of maternal caregiving behaviors was related to increased attention toward fear. The substudy on developmental changes occurring between 2.5 and 5 years showed increased attention biases in sustained attention for happy, fearful, angry and sad faces compared to a neutral face.
The results suggest that attention biases for fear and threat may play a different role in well-being during the early years compared to connections observed later in life. In the present study, an increased attention bias toward fear at 8 months was also related to positive aspects of early development. In addition, all studied attention biases, including attention bias toward fear and anger, increased during typical development between 2.5 and 5 years. However, the associations seem to be complex, as increased attention toward fear was also related to a lower quality of maternal caregiving behaviors. Tunneohjautunut tarkkaavuus ja sosioemotionaaliset toiminnot varhaislapsuuden aikana
Tunneohjautunut tarkkaavuus tarkoittaa määritelmän mukaan sitä, että havaittavaa kohdetta suositaan sen tunteisiin liittyvän sisällön vuoksi. Viimeisimmät teoriat esittävät, että tunneohjautuneella tarkkaavuudella on vastavuoroinen vuorovaikutussuhde muun sosioemotionaalisen toiminnan kanssa. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten nämä yhteydet kehittyvät varhaislapsuudessa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia pelokkaisiin kasvoihin liittyvän tarkkaavuuden vinouman yhteyttä neljään sosioemotionaaliseen tekijään 1) varhaisiin säätelyongelmiin 3 kuukauden iässä (Tutkimus I), 2) sosioemotionaalisiin ongelmiin ja 3) taitoihin 2 vuoden iässä (Tutkimus II) ja 4) äidin vanhemmuuden laatuun (Tutkimus III). Lisäksi tutkittiin tunneohjautuneen tarkkaavuuden tavanomaista kehitystä 2,5 ja 5 vuoden välillä (Tutkimus IV). Tutkittavat lapset ja heidän vanhempansa kuuluvat FinnBrain-tutkimukseen, joka on pitkittäistutkimus.
Tutkimuksen päätulosten mukaan lapsilla, joilla oli 8 kuukauden iässävoimakkaampi tarkkaavuuden vinouma pelokkaita kasvoja kohti, oli ollut 3 kuukauden iässä vähemmän säätelyongelmia ja heillä oli paremmat sosioemotionaaliset taidot 2-vuotiaana. Äidin vanhemmuuden heikompi laatu oli yhteydessä tarkkaavuuden voimakkaampaan vinoumaan kohti pelokkaita kasvoja. Lisäksi todettiin, että tarkkaavuuden ylläpitoon liittyvät vinoumat kohti iloisia, pelokkaita, vihaisia ja surullisia kasvoja voimistuvat 2,5 ja 5 ikävuoden välillä.
Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että pelkoon ja uhkaan liittyvillä tarkkaavuuden vinoumilla on erilainen merkitys hyvinvoinnille ensimmäisten elinvuosien aikana verrattuna myöhempiin vuosiin. Tässä tutkimuksessa pelkoon liittyvä tarkkaavuuden vinouma oli yhteydessä myös myönteisiin kehityksen piirteisiin. Lisäksi kaikki tutkitut tarkkaavuuden vinoumat mukaan lukien vinoumat pelokkaita ja vihaisia kasvoja kohti voimistuivat tyypillisessä kehityksessä 2,5 ja 5 ikävuoden välillä. Yhteydet vaikuttavat kuitenkin olevan monimutkaisia, sillä voimakkaampi tarkkaavuuden vinouma kohti pelokkaita kasvoja oli yhteydessä myös äidin vanhemmuuden heikompaan laatuun.
The aims of this study were to investigate the associations between affect-biased attention at 8 months and the four aspects of social-emotional functioning being: 1) early behavioral regulatory problems at 3 months (Study I), 2) social-emotional problems and 3) social-emotional competencies at 2 years (Study II) as well as 4) the quality of maternal caregiving behaviors at 8 months (Study III). In addition, to further understand normative development, the change in affect-biased attention was studied between 2.5 and 5 years (Study IV). The sample of this longitudinal study was comprised of children and their parents from the FinnBrain Birth Cohort Study.
The main findings were that an increased attention bias toward fear at 8 months was associated with less regulatory problems at 3 months and higher socioemotional competencies at 2 years. In addition, a higher quality of maternal caregiving behaviors was related to increased attention toward fear. The substudy on developmental changes occurring between 2.5 and 5 years showed increased attention biases in sustained attention for happy, fearful, angry and sad faces compared to a neutral face.
The results suggest that attention biases for fear and threat may play a different role in well-being during the early years compared to connections observed later in life. In the present study, an increased attention bias toward fear at 8 months was also related to positive aspects of early development. In addition, all studied attention biases, including attention bias toward fear and anger, increased during typical development between 2.5 and 5 years. However, the associations seem to be complex, as increased attention toward fear was also related to a lower quality of maternal caregiving behaviors.
Tunneohjautunut tarkkaavuus tarkoittaa määritelmän mukaan sitä, että havaittavaa kohdetta suositaan sen tunteisiin liittyvän sisällön vuoksi. Viimeisimmät teoriat esittävät, että tunneohjautuneella tarkkaavuudella on vastavuoroinen vuorovaikutussuhde muun sosioemotionaalisen toiminnan kanssa. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten nämä yhteydet kehittyvät varhaislapsuudessa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia pelokkaisiin kasvoihin liittyvän tarkkaavuuden vinouman yhteyttä neljään sosioemotionaaliseen tekijään 1) varhaisiin säätelyongelmiin 3 kuukauden iässä (Tutkimus I), 2) sosioemotionaalisiin ongelmiin ja 3) taitoihin 2 vuoden iässä (Tutkimus II) ja 4) äidin vanhemmuuden laatuun (Tutkimus III). Lisäksi tutkittiin tunneohjautuneen tarkkaavuuden tavanomaista kehitystä 2,5 ja 5 vuoden välillä (Tutkimus IV). Tutkittavat lapset ja heidän vanhempansa kuuluvat FinnBrain-tutkimukseen, joka on pitkittäistutkimus.
Tutkimuksen päätulosten mukaan lapsilla, joilla oli 8 kuukauden iässävoimakkaampi tarkkaavuuden vinouma pelokkaita kasvoja kohti, oli ollut 3 kuukauden iässä vähemmän säätelyongelmia ja heillä oli paremmat sosioemotionaaliset taidot 2-vuotiaana. Äidin vanhemmuuden heikompi laatu oli yhteydessä tarkkaavuuden voimakkaampaan vinoumaan kohti pelokkaita kasvoja. Lisäksi todettiin, että tarkkaavuuden ylläpitoon liittyvät vinoumat kohti iloisia, pelokkaita, vihaisia ja surullisia kasvoja voimistuvat 2,5 ja 5 ikävuoden välillä.
Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että pelkoon ja uhkaan liittyvillä tarkkaavuuden vinoumilla on erilainen merkitys hyvinvoinnille ensimmäisten elinvuosien aikana verrattuna myöhempiin vuosiin. Tässä tutkimuksessa pelkoon liittyvä tarkkaavuuden vinouma oli yhteydessä myös myönteisiin kehityksen piirteisiin. Lisäksi kaikki tutkitut tarkkaavuuden vinoumat mukaan lukien vinoumat pelokkaita ja vihaisia kasvoja kohti voimistuivat tyypillisessä kehityksessä 2,5 ja 5 ikävuoden välillä. Yhteydet vaikuttavat kuitenkin olevan monimutkaisia, sillä voimakkaampi tarkkaavuuden vinouma kohti pelokkaita kasvoja oli yhteydessä myös äidin vanhemmuuden heikompaan laatuun.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2845]