Eturauhassyöpätapausten tilastointi Varsinais-Suomen alueella vuosina 2015-2018
Niemelä, Alisa (2024-03-26)
Eturauhassyöpätapausten tilastointi Varsinais-Suomen alueella vuosina 2015-2018
(26.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041016098
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041016098
Tiivistelmä
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Vuosittain uusia tapauksia todetaan keskimäärin 5000 koko Suomessa ja näistä noin 500 diagnosoidaan Varsinais-Suomen alueella. Ilmaantuvuutta ja vallitsevuutta seurataan Suomen syöpärekisterin tilastojen avulla. Eturauhassyöpien kliiniset tiedot ilmenevät kuitenkin vain potilasasiakirjoista. Nämä tiedot ovat oleellisia laadukkaan tutkimuksen, hoitokäytäntöjen yhtenäistämisen ja syöpäseurannan kannalta. Tämän vuoksi on tärkeää, että todetut syöpätapaukset voidaan määrittää potilastietojärjestelmästä yhtä luotettavasti ja helposti kuin syöpärekisteristä.
Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin Suomen syöpärekisterin ja Tyksin Uranus-potilastietojärjestelmän tilastot vastasivat toisiaan. Tutkimusvuosina 2015–2018 eturauhassyöpätapauksista 76,1 % löydettiin asianmukaisesti molemmista rekistereistä. Loppujen 23,9 % kohdalla potilaat löytyivät vain syöpärekisteristä tai syöpärekisteriin ja potilastietojärjestelmään kirjatut diagnoosipäivämäärät erosivat toisistaan yli 14 vuorokautta. Tähän lopulliseen tutkimusjoukkoon tutustuttiin tarkemmin potilasasiakirjojen avulla. Tilastointivirheen aiheuttaneet syyt jaettiin 7 ryhmään seuraavasti: yksityisessä terveydenhuollossa tehdyt diagnoosit (10, 7 %), kystoprostatektomian, höyläystoimenpiteen lastujen tai ruumiinavauksen avulla varmentuneet diagnoosit (yhteensä 3,9 %), kliiniset diagnoosit (2,3 %), ulkopaikkakunnalla tehdyt diagnoosit (1,6 %), epäselväksi jääneet (5,4 %).
Jo vuosina 2015-2018 suurin osa potilaista tunnistettiin potilasasiakirjoista asianmukaisesti. Tulevaisuudessa hakutuloksia voidaan parantaa mm. huomioimalla, että diagnoosi voi varmentua muutenkin kuin koepaloista. Lisäksi potilastietojärjestelmää tulisi kehittää, esimerkiksi tekstinlouhinnan avulla voitaisiin tunnistaa diagnoosit teksteistä ja lähetteistä. Tämä ei toki auta sellaisten potilaiden kohdalla, joiden potilasasiakirjoja ei näy järjestelmässä lainkaan.
Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin Suomen syöpärekisterin ja Tyksin Uranus-potilastietojärjestelmän tilastot vastasivat toisiaan. Tutkimusvuosina 2015–2018 eturauhassyöpätapauksista 76,1 % löydettiin asianmukaisesti molemmista rekistereistä. Loppujen 23,9 % kohdalla potilaat löytyivät vain syöpärekisteristä tai syöpärekisteriin ja potilastietojärjestelmään kirjatut diagnoosipäivämäärät erosivat toisistaan yli 14 vuorokautta. Tähän lopulliseen tutkimusjoukkoon tutustuttiin tarkemmin potilasasiakirjojen avulla. Tilastointivirheen aiheuttaneet syyt jaettiin 7 ryhmään seuraavasti: yksityisessä terveydenhuollossa tehdyt diagnoosit (10, 7 %), kystoprostatektomian, höyläystoimenpiteen lastujen tai ruumiinavauksen avulla varmentuneet diagnoosit (yhteensä 3,9 %), kliiniset diagnoosit (2,3 %), ulkopaikkakunnalla tehdyt diagnoosit (1,6 %), epäselväksi jääneet (5,4 %).
Jo vuosina 2015-2018 suurin osa potilaista tunnistettiin potilasasiakirjoista asianmukaisesti. Tulevaisuudessa hakutuloksia voidaan parantaa mm. huomioimalla, että diagnoosi voi varmentua muutenkin kuin koepaloista. Lisäksi potilastietojärjestelmää tulisi kehittää, esimerkiksi tekstinlouhinnan avulla voitaisiin tunnistaa diagnoosit teksteistä ja lähetteistä. Tämä ei toki auta sellaisten potilaiden kohdalla, joiden potilasasiakirjoja ei näy järjestelmässä lainkaan.