Keloidipotilaiden hoito Tyksin plastiikkakirurgian klinikassa vuosina 2014-2016

Abstract

Keloidit ovat patologisia arpien kasvaimia, jotka voivat muodostua syviin, verinahkaan ulottuviin haavoihin. Keloidien syntyyn liittyy perinnöllinen alttius. Keloidit ilmenevät iholla tarkkarajaisina, punoittavina, ihosta koholla olevina kyhmyinä, jotka voivat sulautua toisiinsa. Keloidit voivat aiheuttaa fyysistä, psykologista sekä esteettistä haittaa. Kipua ja kutinaa esiintyy jopa 80 % potilaista ja nämä oireet ovat todettu heikentävän potilaiden elämänlaatua merkittävästi, joten keloidien hoito ja preventio on tärkeää. Keloidien hoito on haastavaa suuren uusiutumisriskin vuoksi ja paras hoitomuoto uusiutumisen ehkäisemiseksi on edelleen kiistanalainen. Keloidien hoitovaihtoehtoja ovat kirurginen eksiisio, silikoniteippihoito, sädehoito, laserhoito, nestetyppikylmähoito, kompressiohoito, kortisoni-injektiot, verapamiili, 5-fluorourasiili sekä esitettyjen hoitomuotojen yhdistelmiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Turun Yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) plastiikkakirurgian klinikassa on hoidettu keloideja. Keräsimme yhteensä 56 potilaan tiedot, jotka tulivat ensikäynnille plastiikkakirurgian poliklinikalle vuosien 2014 ja 2016 välisenä aikana sekä käytetyistä hoitomuodoista: konservatiivinen, operatiivinen ja niiden yhdistelmät. Lisäksi selvitimme potilaiden käynnit toimintaterapeutin luona sekä toimintaterapeutin antamat hoidot. Tämän lisäksi tutkimme keloidien uusiutumistaipumusta viiden vuoden seuranta-aikana ja sitä, onko käytetyllä hoitomuodolla tai niiden yhdistelmällä vaikutusta uusiutumisriskiin. Tämän tutkimuksen tuloksena voimme todeta, että keloidien hoitomuodot ja hoitoyhdistelmät vaihtelevat, kuten aikaisemmassa kirjallisuudessakin on todettu. Keloidien uusiutuminen on myös yleistä hoitomuodosta riippumatta. Keloidien hoidossa on myös tärkeää moniammatillinen yhteistyö lääkärin, hoitajan ja toimintaterapeutin välillä, jotta keloidin hoito olisi mahdollisimman tehokasta.