Asuinalueen sosioekonomisen aseman yhteys nuorten ruokakäyttäytymiseen
Kiiskilä, Iisa (2024-03-22)
Asuinalueen sosioekonomisen aseman yhteys nuorten ruokakäyttäytymiseen
(22.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032613162
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032613162
Tiivistelmä
Henkilön oman sosioekonomisen aseman sekä muiden yksilötekijöiden vaikutusta ruokakäyttäytymiseen on tutkittu paljon, mutta asuinalueen sosioekonomisen aseman merkityksestä ravitsemukseen löytyy kuitenkin vähemmän tutkimustietoa. Etenkin nuorilla ympäristön vaikutuksesta ruokavalintoihin on saatavilla niukasti tietoa. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää asuinalueen sosioekonomisen aseman yhteyttä nuorten ravitsemussuositusten mukaiseen ruokakäyttäytymiseen. Lisäksi tarkasteltiin, onko tyttöjen ja poikien ruokakäyttäytymisessä eroja.
Tutkielman aineisto on peräisin Sepelvaltimotaudin Riskitekijöiden Interventioprojekti (STRIP) -tutkimuksesta. Alkuperäiseen tutkimukseen osallistui 1062 lasta, joista 582 lapsen ja nuoren ruokakäyttäytymistä tarkasteltiin tässä tutkielmassa. Ruokakäyttäytymistä arvioitiin 13-16-vuotiaana lasten ja perheiden täyttämien ruokapäiväkirjojen perusteella. Tarkastelun kohteena olivat suositusten mukaista ruokakäyttäytymistä kuvaava ruokavalioindeksi sekä yksittäisiä ruokaryhmiä, joista valittiin mukaan punainen liha ja lihavalmisteet, kala, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä pähkinät ja siemenet. Asuinalueen huono-osaisuus määriteltiin talouden tulojen, koulutuksen ja työttömyysasteen mukaan Tilastokeskuksen ruututietokantaa apuna käyttäen. Ruokaindeksiä arvioitiin asuinalueen huono-osaisuuden suhteen yksisuuntaisella varianssianalyysillä, ja yksittäisten ruoka-aineiden ja -ryhmien kulutuksen vertailussa käytettiin Kruskal-Wallisin testiä.
Tutkielmassa havaittiin, että punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus oli tilastollisesti suurempaa huono-osaisimmalla asuinalueella verrattuna toiseksi hyväosaisimpaan asuinalueeseen. Kuitenkin, kun otettiin huomioon sekoittavien tekijöiden yhteisvaikutus, ei tätä eroa enää havaittu. Ruokaindeksin suhteen ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa eri asuinalueilla. Sukupuolten välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero ruokavalioindeksissä sekä ruokaryhmistä punaisen lihan sekä hedelmien ja marjojen suhteen. Tyttöjen ruokavalioindeksi oli keskimäärin suurempi, ja he kuluttivat poikia enemmän hedelmiä ja marjoja. Punaisen lihan kulutus oli tytöillä poikia vähäisempää. Tutkielman perusteella tytöt noudattavat ravitsemussuosituksia poikia todennäköisemmin.
Tutkielman aineisto on peräisin Sepelvaltimotaudin Riskitekijöiden Interventioprojekti (STRIP) -tutkimuksesta. Alkuperäiseen tutkimukseen osallistui 1062 lasta, joista 582 lapsen ja nuoren ruokakäyttäytymistä tarkasteltiin tässä tutkielmassa. Ruokakäyttäytymistä arvioitiin 13-16-vuotiaana lasten ja perheiden täyttämien ruokapäiväkirjojen perusteella. Tarkastelun kohteena olivat suositusten mukaista ruokakäyttäytymistä kuvaava ruokavalioindeksi sekä yksittäisiä ruokaryhmiä, joista valittiin mukaan punainen liha ja lihavalmisteet, kala, kasvikset, hedelmät ja marjat sekä pähkinät ja siemenet. Asuinalueen huono-osaisuus määriteltiin talouden tulojen, koulutuksen ja työttömyysasteen mukaan Tilastokeskuksen ruututietokantaa apuna käyttäen. Ruokaindeksiä arvioitiin asuinalueen huono-osaisuuden suhteen yksisuuntaisella varianssianalyysillä, ja yksittäisten ruoka-aineiden ja -ryhmien kulutuksen vertailussa käytettiin Kruskal-Wallisin testiä.
Tutkielmassa havaittiin, että punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus oli tilastollisesti suurempaa huono-osaisimmalla asuinalueella verrattuna toiseksi hyväosaisimpaan asuinalueeseen. Kuitenkin, kun otettiin huomioon sekoittavien tekijöiden yhteisvaikutus, ei tätä eroa enää havaittu. Ruokaindeksin suhteen ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa eri asuinalueilla. Sukupuolten välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero ruokavalioindeksissä sekä ruokaryhmistä punaisen lihan sekä hedelmien ja marjojen suhteen. Tyttöjen ruokavalioindeksi oli keskimäärin suurempi, ja he kuluttivat poikia enemmän hedelmiä ja marjoja. Punaisen lihan kulutus oli tytöillä poikia vähäisempää. Tutkielman perusteella tytöt noudattavat ravitsemussuosituksia poikia todennäköisemmin.