Jumalaudan idiootti : Kirosanojen kieliopillinen hyväksyttävyys nuorten kielitajun valossa
Kaunonen, Venla (2024-04-02)
Jumalaudan idiootti : Kirosanojen kieliopillinen hyväksyttävyys nuorten kielitajun valossa
(02.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040514884
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040514884
Tiivistelmä
Tutkimuksessani tarkastelen kirosanojen kieliopillista hyväksyvyyttä nuorten kielitajun valossa kvantitatiivisesta näkökulmasta. Tutkin, mitkä paikat lauseessa nuoret hyväksyvät kirosanalle. Lisäksi tarkastelen, voiko lauserakenteessa esiintyvän kirosanan korvata toisella kirosanalla, ja vastaavatko nuorten kielitaju ja kirosanojen käyttöä koskevat normit toisiaan. Olen kerännyt aineistoni sähköisellä kyselylomakkeella lounaissuomalaisilta lukiolaisilta.
Tutkimukseni tavoitteena on lisätä tutkimusta kielitajusta ja kieliopillisesta hyväksyttävyydestä sekä ennen kaikkea kasvattaa suomenkielistä kirosanatutkimusta. Yleisesti kirosanatutkimus on nuori tutkimusala niin Suomessa kuin maailmallakin, eikä tieteellisiä julkaisuja ole paljoa tehty. Tutkimusala on kuitenkin kasvava, ja tutkimukseni kasvattaa sitä entisestään.
Tutkimustulosteni mukaan nuorten mielestä kirosanalle on useampi paikka lauseessa. Tämän lisäksi kirosanan korvaamisella toiseen kirosanaan on merkitystä siihen, onko lauserakenne hyväksyttävä vai ei. Nuoret hyväksyvät eniten kirosanojen normien mukaisia ilmauksia. Tutkimuksestani selviää myös se, että nuoret eivät hyväksy kirosanojen käyttöä keskenään samalla tavalla, vaan heidän kielitajunsa vaihtelevat keskenään. Tutkimukseni antaa myös useita mahdollisuuksia jatkotutkimuksille.
Tutkimukseni tavoitteena on lisätä tutkimusta kielitajusta ja kieliopillisesta hyväksyttävyydestä sekä ennen kaikkea kasvattaa suomenkielistä kirosanatutkimusta. Yleisesti kirosanatutkimus on nuori tutkimusala niin Suomessa kuin maailmallakin, eikä tieteellisiä julkaisuja ole paljoa tehty. Tutkimusala on kuitenkin kasvava, ja tutkimukseni kasvattaa sitä entisestään.
Tutkimustulosteni mukaan nuorten mielestä kirosanalle on useampi paikka lauseessa. Tämän lisäksi kirosanan korvaamisella toiseen kirosanaan on merkitystä siihen, onko lauserakenne hyväksyttävä vai ei. Nuoret hyväksyvät eniten kirosanojen normien mukaisia ilmauksia. Tutkimuksestani selviää myös se, että nuoret eivät hyväksy kirosanojen käyttöä keskenään samalla tavalla, vaan heidän kielitajunsa vaihtelevat keskenään. Tutkimukseni antaa myös useita mahdollisuuksia jatkotutkimuksille.