HERRA sinun hyuestisiugnatkon : Herran siunaus -käännösten erot Agricolan teoksissa ja Bibliassa

Abstract

Tutkin vanhan kirjasuomen alaan kuuluvassa kandidaatintutkielmassani Herran siunausta neljän eri käännöksen osalta. Aineistoni käännökset ovat Agricolan teoksista Rucouskiria, Messu eli Herran echtolinen ja Ne Prophetat. Haggaj. Sacharia. Maleachi sekä Raamatun käännöksestä Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu, Suomexi 1642. Tutkimukseni keskeisenä tehtävänä on selvittää, miten varhaiset, painetut vanhan kirjasuomen Herran siunauksen käännökset eroavat toisiaan leksikon, morfo- ja fonologian, syntaksin ja ortografian osalta. Pyrin myös havainnoimaan sitä, vaikuttavatko aineistoni tekstit itsenäisiltä käännöksiltä vai näkyykö niissä vanhempi uskonnollisen kielen käännöstraditio.

Vanhaa kirjasuomea on ennestään tutkittu laajasti ja poikkitieteellisesti. Tutkimukseni tavoitteena on kuitenkin tuoda uutta tietoa vanhan kirjasuomen tutkimukseen, sillä vertailua vanhan kirjasuomen aikaisista käännöksistä Herran siunauksen osalta ei ole ennestään tehty, vaikka kyseinen siunaus on yksi keskeisistä kristillisistä teksteistä ja vanhin tunnettu siunaus. Saamani tulokset näin ollen laajentavat tietämystä uskonnollisesta käännöskirjallisuudesta, liturgisista käännöksistä ja kirjakielen kehittymisestä. Tutkimusmenetelmäni on tekstien synoptinen vertailu, joten tutkimukseni on laadultaan kvalitatiivista kielentutkimusta.

Tutkielmani tulosten mukaan yksikään aineistoni käännöksistä ei ole kopio edellisestä käännöksestä, vaikka kolme käännöksistä on saman kääntäjän teoksista. Toisaalta erilaisista käännösratkaisuista huolimatta aineistoni tekstien välillä oli myös huomattavia yhtäläisyyksiä, joten yksikään käännöksistä ei ollut välttynyt uskonnollisen käännöstradition luomilta raameilta. Tulosteni perusteella vaikuttaa siltä, että lähdekielten lisäksi Biblian Herran siunaus -käännökseen on otettu mallia Agricolan Rukouskirjan käännöksestä. Havaitsin myös, että Biblian teksti oli ainoa, johon ei kuulunut minkäänlaisia lopetus- tai ylistyssanoja, vaan se sisälsi vain ja ainoastaan Herran siunauksen käännettynä. Olettaakseni tässä ei ole vaikutusta sillä, että muut tekstit ovat saman kääntäjän tekstejä vaan se, että kyseiseen Raamatun jakeeseen ei kuulu doksologiaa. Tarkastelemani Agricolan teokset oli tarkoitettu pappien tueksi hartauksien ja jumalanpalvelusten pitämiseen, joten luultavasti siitä syystä ainoastaan Agricolan käännökset sisälsivät doksologian.