”Hon går i vilddjurets tecken fast hon bara äter gräs.” : Monilajisen lauman risteäviä suhteita Tove Janssonin teoksessa Den ärliga bedragaren (1982)
Autio, Mervi (2024-03-22)
”Hon går i vilddjurets tecken fast hon bara äter gräs.” : Monilajisen lauman risteäviä suhteita Tove Janssonin teoksessa Den ärliga bedragaren (1982)
Autio, Mervi
(22.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032613123
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032613123
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen enemmän-kuin-inhimillisten tekijöiden ja toimijoiden suhteita Tove Janssonin teoksessa Den ärliga bedragaren (1982). Luen teosta posthumanistisesta ja Jane Bennettin muotoileman vitaalisen materialismin näkökulmista tuoden tutkimuksellani lisää materiaalia niin kotimaisen kirjallisuuden enemmän-kuin-inhimilliseen tulkintaan kuin Janssonin aikuisille suunnattujen romaanien tutkimukseenkin. Paneudun pohtimaan, millaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta kehittyy teoksen olioiden välille.
Keskeisiä käsitteitä tutkielmassani ovat Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin sileä tila ja sommitelma. Näiden myötä niin ikään teoksen enemmän-kuin-inhimillinen toimijuus tulee näkyvämmäksi. Sileän tilan parissa paneudun lumen, jään ja meren toimijuuteen. Esitän myös teoksessa ilmenevän halua sisäiseen ja ulkoiseen sileään tilaan. Sommitelmien kanssa taas tarkastelen teoksen liittoumia ja näiden jäsenten suhteita ja toinen toisilleen luomia mahdollisuuksia. Kiinnitän huomiota myös sommitelmien ja sileän tilan muodostumisten keskinäiseen yhteyteen.
Janssonin teoksessa ilmenevän zoomorfismin auki-luennalla esiin nousevat monilajiset rinnastumiset ja hahmojen kiinnostus omaa eläintä kohtaan. Tutkielmassani tarkastelen, miten zoomorfistisella samastumisella teoksessa puretaan ihmisen ja eläimen rajaa, luodaan yhteyttä olioiden välille.
Bennettin olio-voima -käsitteen kera nostan esiin teoksen enemmän-kuin-inhimillisten olioiden tehoisuutta muun muassa rojukasan kohdalla, siinä miten se on vuorovaikutussuhteessa niin teoksen päähenkilöiden kuin merenkin kanssa.
Vapaudenkaipuu ja vapaus ovat tärkeitä teemoja Janssonin koko tuotannossa – niin tämänkin teoksen kohdalla. Esitän, että romaanissa Den ärliga bedragaren pyrkimykset vapauteen ovat pyrkimystä sileään tilaan ja oman eläimyyden yhteyteen. Teoksessa tämä mahdollistuu kanssaolioiden myötävaikutuksella ja monenlaisen kitkan ja hämmennyksen kautta. Muutoksen myötä myös sopusointua löytyy.
Keskeisiä käsitteitä tutkielmassani ovat Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin sileä tila ja sommitelma. Näiden myötä niin ikään teoksen enemmän-kuin-inhimillinen toimijuus tulee näkyvämmäksi. Sileän tilan parissa paneudun lumen, jään ja meren toimijuuteen. Esitän myös teoksessa ilmenevän halua sisäiseen ja ulkoiseen sileään tilaan. Sommitelmien kanssa taas tarkastelen teoksen liittoumia ja näiden jäsenten suhteita ja toinen toisilleen luomia mahdollisuuksia. Kiinnitän huomiota myös sommitelmien ja sileän tilan muodostumisten keskinäiseen yhteyteen.
Janssonin teoksessa ilmenevän zoomorfismin auki-luennalla esiin nousevat monilajiset rinnastumiset ja hahmojen kiinnostus omaa eläintä kohtaan. Tutkielmassani tarkastelen, miten zoomorfistisella samastumisella teoksessa puretaan ihmisen ja eläimen rajaa, luodaan yhteyttä olioiden välille.
Bennettin olio-voima -käsitteen kera nostan esiin teoksen enemmän-kuin-inhimillisten olioiden tehoisuutta muun muassa rojukasan kohdalla, siinä miten se on vuorovaikutussuhteessa niin teoksen päähenkilöiden kuin merenkin kanssa.
Vapaudenkaipuu ja vapaus ovat tärkeitä teemoja Janssonin koko tuotannossa – niin tämänkin teoksen kohdalla. Esitän, että romaanissa Den ärliga bedragaren pyrkimykset vapauteen ovat pyrkimystä sileään tilaan ja oman eläimyyden yhteyteen. Teoksessa tämä mahdollistuu kanssaolioiden myötävaikutuksella ja monenlaisen kitkan ja hämmennyksen kautta. Muutoksen myötä myös sopusointua löytyy.