Iida leikkii ja Pekka härnää : Toimijuuden sukupuolisidonnaisuus 1920-luvun oppikirjassa
Polari, Effi (2024-04-02)
Iida leikkii ja Pekka härnää : Toimijuuden sukupuolisidonnaisuus 1920-luvun oppikirjassa
(02.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040314528
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040314528
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen miesten ja naisten toimintaa Kaarlo Merikosken (1926) oppikirjassa Omin voimin: kansakoulun kirjoitus ja kielioppi I-II. Oppikirjasta poimin lauseet, kokonaisuudessaan 312 kappaletta, joissa esiintyy mies tai nainen subjektina. Tutkielmani on aineistopohjainen ja näkökulmani kvantitatiivinen.
Analyysissäni kiinnitän huomiota siihen, millaisen verbin kanssa subjekti esiintyy eli millaista on naisten ja miesten toiminta. Verbien luokittelemiseksi hyödynnän Anneli Pajusen (2001) verbityyppejä. Näistä verbityypeistä valitsen kahdeksan, jotka auttavat aineistoni tarkastelussa.
Verbityyppien lisäksi kiinnitän huomiota miesten ja naisten agentiivisuuteen eli toimijuuteen lauseissa. Subjektit voivat olla lauseissa joko agentteja, kokijoita tai patientteja. Agentiivisuuden luokittelussa hyödynnän Laura M. Ahearnin (2010) kokoamaa luokittelua. Analysoidessani aineistoa otan huomioon myös subjektien iän, tapahtuuko toiminta kotona vai sen ulkopuolella ja onko toiminta vapaaehtoista vai pakollista. Nämä kaikki tiedot yhdessä muodostavat kuvan siitä, millaista normia 1920-luvun kansakoulun oppikirjassa on tarjottu miesten ja naisten toiminnasta.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että mies on oppikirjassa useammin subjekti kuin nainen, sillä miessubjekteja on aineistossa 202 kappaletta ja naissubjekteja 110 kappaletta. Kumpikin sukupuoli oli lähes yhtä usein agenttina aineiston lauseissa, kun tarkastellaan agenttien määrän prosenttiosuuksia. Agenttien määrä kummankin sukupuolen kohdalla on yli 90 prosenttia.
Miesten yleisimmät verbityypit ovat toimintaa kuvaavat verbit ja liikeverbit, mikä tekee miehistä aktiivista toimijoita. Miehet toimivat eniten kodin ulkopuolella ja toiminta on vapaaehtoista. Naisten yleisimmät verbityypit ovat toimintaa kuvaavat verbit sekä sijainti- ja asentoverbit, jolloin aktiivisuus ja passiivisuus ovat yhtä tyypillisiä naisille. Naiset toimivat eniten kotona ja toiminta on vapaaehtoista.
Tutkielmassani korostui naisten vastuu kodista sekä yleisesti vapaa-ajan toimet, jotka saattavat luoda oppikirjasta kiinnostavamman ympäristön oppilaille. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2008–2011: 22) mukaan oppilaat oppikirjaa lukiessaan saattavat ottaa mallia oppikirjan sukupuolten toimijuudesta, sillä oppimateriaalit saattavat vaikuttaa oppilaiden käsityksiin siitä, mikä on miehille ja naisille sopivaa.
Analyysissäni kiinnitän huomiota siihen, millaisen verbin kanssa subjekti esiintyy eli millaista on naisten ja miesten toiminta. Verbien luokittelemiseksi hyödynnän Anneli Pajusen (2001) verbityyppejä. Näistä verbityypeistä valitsen kahdeksan, jotka auttavat aineistoni tarkastelussa.
Verbityyppien lisäksi kiinnitän huomiota miesten ja naisten agentiivisuuteen eli toimijuuteen lauseissa. Subjektit voivat olla lauseissa joko agentteja, kokijoita tai patientteja. Agentiivisuuden luokittelussa hyödynnän Laura M. Ahearnin (2010) kokoamaa luokittelua. Analysoidessani aineistoa otan huomioon myös subjektien iän, tapahtuuko toiminta kotona vai sen ulkopuolella ja onko toiminta vapaaehtoista vai pakollista. Nämä kaikki tiedot yhdessä muodostavat kuvan siitä, millaista normia 1920-luvun kansakoulun oppikirjassa on tarjottu miesten ja naisten toiminnasta.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että mies on oppikirjassa useammin subjekti kuin nainen, sillä miessubjekteja on aineistossa 202 kappaletta ja naissubjekteja 110 kappaletta. Kumpikin sukupuoli oli lähes yhtä usein agenttina aineiston lauseissa, kun tarkastellaan agenttien määrän prosenttiosuuksia. Agenttien määrä kummankin sukupuolen kohdalla on yli 90 prosenttia.
Miesten yleisimmät verbityypit ovat toimintaa kuvaavat verbit ja liikeverbit, mikä tekee miehistä aktiivista toimijoita. Miehet toimivat eniten kodin ulkopuolella ja toiminta on vapaaehtoista. Naisten yleisimmät verbityypit ovat toimintaa kuvaavat verbit sekä sijainti- ja asentoverbit, jolloin aktiivisuus ja passiivisuus ovat yhtä tyypillisiä naisille. Naiset toimivat eniten kotona ja toiminta on vapaaehtoista.
Tutkielmassani korostui naisten vastuu kodista sekä yleisesti vapaa-ajan toimet, jotka saattavat luoda oppikirjasta kiinnostavamman ympäristön oppilaille. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2008–2011: 22) mukaan oppilaat oppikirjaa lukiessaan saattavat ottaa mallia oppikirjan sukupuolten toimijuudesta, sillä oppimateriaalit saattavat vaikuttaa oppilaiden käsityksiin siitä, mikä on miehille ja naisille sopivaa.