Munien hormonikäsittelyn vaikutus talitiaisen (Parus major) poikasten stressaantumiseen käsittelytilanteessa
Pohto, Emilia (2024-03-26)
Munien hormonikäsittelyn vaikutus talitiaisen (Parus major) poikasten stressaantumiseen käsittelytilanteessa
Pohto, Emilia
(26.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032713413
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032713413
Tiivistelmä
Persoonallisuudella tarkoitetaan kokonaisuutta, minkä perusteella yksilön käyttäytyminen pysyy samankaltaisena ajasta ja paikasta riippumatta. Rohkea yksilö esimerkiksi tutkii ympäristöään pintapuolisemmin ja sopeutuu nopeasti muuttuviin oloihin, kun taas arempi yksilö tutkii elinympäristönsä hitaammin, mutta monipuolisemmin. Aremmat yksilöt tyypillisesti sopeutuvat paremmin pitkän aikavälin muutoksiin. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että lintujen rohkeus ja aggressiivisuus on lisääntynyt, kun ne ovat kasvaneet munissa, joihin on injektoitu testosteronia pian muninnan jälkeen. Lintujen stressaantumista käsittelytilanteessa on tutkittu 14 vuorokauden ikäisillä poikasilla. Poikasten stressaantumista on mitattu hengitystiheyttä, eli hengityskertoja minuutissa, laskemalla. Nopea hengitystiheys on yhteydessä rohkeaan persoonallisuustyyppiin linnuilla. Tämän pohjalta tutkielmani tavoitteeksi nousi selvittää, että onko varhaisten kehitysvaiheiden testosteronikäsittelyllä vaikutusta 14 vuorokauden ikäisten talitiaisten poikasten stressaantumiseen. Hypoteesini oli, hormonien lisääminen muniin kiihdyttää hengitystiheyttä. Aineisto kerättiin Ruissalossa kesällä 2023, yhteensä 54 pesästä mitattiin 107 poikasen hengitystiheys. Laskin poikasen rinnan kohoamiskerrat minuutin ajan. Tuloksista selvisi, että hormonikäsittely lisäsi poikasten stressaantumista ja hengitystiheys oli nopeampi. Erityisesti suuren testosteroniannoksen saaneissa munissa kasvaneet linnut stressaantuivat käsittelystä. Hengitystiheyteen vaikuttivat hormonikäsittelyn lisäksi myös injektointihetken keskimääräinen kaikkien injektoitujen munien munapaino, poikasen ruumiinpaino testaushetkellä, sekä marginaalisesti myös sukupuoli. Tulokset myötäilivät aiempaa tutkimustulosta muilta osin, mutta sukupuolen vaikutus osoittautui päinvastaiseksi. Tässä tutkimuksessa hormonikäsittely vaikutti naaraisiin marginaalisesti enemmän, ja naaraiden stressaantuminen oli suurempaa. Tämän tutkimuksen tulokset toivat lisätodisteita hormonitasapainon manipulaatiosta ja sen vaikutuksista eläinten stressaantumiseen, ja suuremman hormoniannoksen saaneissa munissa kasvaneet poikaset stressaantuivat käsittelystä enemmän.