Lääkinnällisen tekoälyn aiheuttaman vahingon korvausvastuu terveydenhuollossa
Lundström, Inka (2024-04-11)
Lääkinnällisen tekoälyn aiheuttaman vahingon korvausvastuu terveydenhuollossa
Lundström, Inka
(11.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041116629
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041116629
Tiivistelmä
Tekoälyn integroituminen yhteiskunnan keskeisiin osa-alueisiin on yleistymässä. Tekoälyn käyttömahdollisuudet ovat erittäin laajat, ja jo nyt sen käyttö on yleistymässä sekä yksityishenkilöiden että yhtiöiden toiminnassa. Lääketieteessä erilaiset koneoppimiseen ja suuriin tietomassoihin perustuvat algoritmit mahdollistavat uusia innovatiivisia tapoja tehdä esimerkiksi diagnooseja terveydenhuollossa. Vaikka tekoälyn käyttö lääketieteellisessä tutkimuksessa ja hoidossa eliminoi tiettyjä inhimillisiä virheitä, on vahingonkorvaussääntelyssä huomioitava myös tekoälyn aiheuttamat riskit. Tässä tutkielmassa arvioidaan sitä, kuka on korvausvastuussa tekoälyyn perustuvien lääkinnällisten laitteiden aiheuttamista vahingoista terveydenhuollossa. Lisäksi tutkielmassa käsitellään mahdollisia ongelmakohtia sääntelyssä.
Suomessa terveydenhuollossa aiheutuneesta vahingosta haetaan korvausta ensisijaisesti potilasvakuutuksesta. Potilasvakuutuslain 23.1§ kohdan 2 mukaan lääkinnällisen laitteen viasta aiheutunut henkilövahinko korvataan potilasvakuutuksesta. EU:n asetuksessa lääkinnällisistä laitteista on todettu, että ohjelmistot, jotka ovat tarkoitettu lääketieteelliseen tarkoitukseen, määritellään lääkinnällisiksi laitteiksi. Työssä arvioidaan lääkinnällisen tekoälyn vastuuta terveydenhuollossa aiheutuneesta vahingosta. Keskeinen arvioinnin kohde on potilasvakuutuslain mukainen laitteen vika, joka osoittautuu tekoälyn kannalta ongelmalliseksi käsitteeksi. Lisäksi työssä pohditaan tekoälyn valmistajan sekä terveydenhuollon ammattilaisen vastuuta. Tutkimusmenetelmänä ovat lainopin menetelmät sekä myös de lege ferenda- tutkimus tulevan sääntelyn osalta.
Tutkielmassa nousee esiin tekoälyn sääntelyn epäjohdonmukaisuus tällä hetkellä. Esimerkiksi potilasvakuutuslain mukainen laitteen vika sopeutuu huonosti tekoälyn toiminnan oikeellisuuden arviointiin. Haasteita tuottavat myös vastuun kohdentaminen laitteen valmistajan sekä terveydenhuollon ammattilaisen välillä. Tästä syystä tutkielmassa on myös sivuttu valmistajan korvausvastuuta tuotevastuun perusteella. Koska tuotevastuusääntely on uudistumassa EU-tasolla, arvioidaan tutkielmassa myös uuden tuotevastuudirektiiviehdotuksen muutoksia sääntelyyn, ja niiden sopivuutta lääkinnällisen tekoälyn vastuun sääntelyyn.
Suomessa terveydenhuollossa aiheutuneesta vahingosta haetaan korvausta ensisijaisesti potilasvakuutuksesta. Potilasvakuutuslain 23.1§ kohdan 2 mukaan lääkinnällisen laitteen viasta aiheutunut henkilövahinko korvataan potilasvakuutuksesta. EU:n asetuksessa lääkinnällisistä laitteista on todettu, että ohjelmistot, jotka ovat tarkoitettu lääketieteelliseen tarkoitukseen, määritellään lääkinnällisiksi laitteiksi. Työssä arvioidaan lääkinnällisen tekoälyn vastuuta terveydenhuollossa aiheutuneesta vahingosta. Keskeinen arvioinnin kohde on potilasvakuutuslain mukainen laitteen vika, joka osoittautuu tekoälyn kannalta ongelmalliseksi käsitteeksi. Lisäksi työssä pohditaan tekoälyn valmistajan sekä terveydenhuollon ammattilaisen vastuuta. Tutkimusmenetelmänä ovat lainopin menetelmät sekä myös de lege ferenda- tutkimus tulevan sääntelyn osalta.
Tutkielmassa nousee esiin tekoälyn sääntelyn epäjohdonmukaisuus tällä hetkellä. Esimerkiksi potilasvakuutuslain mukainen laitteen vika sopeutuu huonosti tekoälyn toiminnan oikeellisuuden arviointiin. Haasteita tuottavat myös vastuun kohdentaminen laitteen valmistajan sekä terveydenhuollon ammattilaisen välillä. Tästä syystä tutkielmassa on myös sivuttu valmistajan korvausvastuuta tuotevastuun perusteella. Koska tuotevastuusääntely on uudistumassa EU-tasolla, arvioidaan tutkielmassa myös uuden tuotevastuudirektiiviehdotuksen muutoksia sääntelyyn, ja niiden sopivuutta lääkinnällisen tekoälyn vastuun sääntelyyn.