Vahvuusperustainen opetus opettajaopiskelijoiden kuvaamana : Opettajaopiskelijoiden käsityksiä vahvuusperustaisesta opetuksesta ja opettajankoulutuksen tarjoamista valmiuksista sen toteuttamiseen
Mustajärvi, Viola; Villanen, Anna-Sofia (2024-03-07)
Vahvuusperustainen opetus opettajaopiskelijoiden kuvaamana : Opettajaopiskelijoiden käsityksiä vahvuusperustaisesta opetuksesta ja opettajankoulutuksen tarjoamista valmiuksista sen toteuttamiseen
Mustajärvi, Viola
Villanen, Anna-Sofia
(07.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041217136
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041217136
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen keskiössä on vahvuusperustainen opetus, mikä heijastaa nykyisen opetussuunnitelman vahvaa painotusta luonteenvahvuuksiin. Tutkimuskysymykset keskittyvät luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiin vahvuusperustaisesta opetuksesta positiivisen pedagogiikan viitekehyksessä ja sen käytännön toteutuksesta sekä opettajankoulutuksen tarjoamista valmiuksista tämän pedagogisen lähestymistavan toteuttamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto hankittiin Turun yliopistossa opiskelevien maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden haastatteluilla, jotka analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että opettajaopiskelijat mieltävät vahvuusperustaisen opetuksen olennaisena osana positiivista pedagogiikkaa. He eivät näe vahvuusperustaista opetusta pelkästään abstraktina käsitteenä, vaan merkittävänä ja konkreettisena pedagogisena lähestymistapana, jonka merkitystä he korostavat oppimisprosessissa, itsetunnon vahvistamisessa ja positiivisen ilmapiirin luomisessa. Käytännön toteutuksessa opiskelijat painottavat joustavuutta, yksilöllisen kehityksen tukemista, positiivista vuorovaikutusta ja monipuolisia opetusmenetelmiä, jotka kohdentavat huomion oppilaiden vahvuuksiin.
Erityisesti ne luokanopettajaopiskelijat, joilla ei ole sivuaineenaan erillisiä erityisopettajaopintoja, kokevat epävarmuutta valmiuksistaan toteuttaa vahvuusperustaista opetusta. Epävarmuutta aiheuttaa opiskelijoiden mukaan etenkin vahvuusperustaisen opetuksen käsitteen epäselvyys ja käytännön kokemuksen puute. Lisäksi monet opiskelijat kokevat aiheen käsittelyn olleen opintojen aikana puutteellista. Opiskelijat korostavat opettajankoulutuksen tarvetta syventyä vahvuusperustaiseen opetukseen ja vastaaviin pedagogisiin lähestymistapoihin. He näkevät, että yliopiston roolina on kouluttaa päteviä tulevia opettajia, joten vahvuusperustaisen opetuksen integroiminen ja sen opettaminen tulisi olla keskeinen osa opettajankoulutusta.
Luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset ja kuvaukset vahvuusperustaisesta opetuksesta heijastavat opiskelijoiden teoreettista ymmärrystä ja tietoa sen periaatteista ja tavoitteista, vaikka he kokevatkin epävarmuutta käsitteen ja sen käytännön toteuttamisen suhteen. Tämä antaa viitteitä siitä, että opiskelijoiden tiedollinen ymmärrys on karttunut käsitteen ympärillä käytyjen keskustelujen, opintojen ja muiden oppimiskokemusten myötä, mutta he eivät ole tiedostaneet sen yhteyttä vahvuusperustaiseen opetukseen erityisenä pedagogisena suuntauksena. Opiskelijoiden näkemykset vahvuusperustaisesta opetuksesta sekä opintojen antamista valmiuksista vahvuusperustaisen opetuksen toteuttamiseen antaakin syyn pohtia, tulisiko tulevaisuudessa opettajankoulutusta kehittää niin, että se tarjoaisi teoriatietoa sekä konkreettisia työkaluja ja harjoituksia, jotka auttavat opiskelijoita saamaan tarvittavia valmiuksia ja varmuutta vahvuusperustaisen opetuksen toteuttamiseen tulevassa työssään.
Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että opettajaopiskelijat mieltävät vahvuusperustaisen opetuksen olennaisena osana positiivista pedagogiikkaa. He eivät näe vahvuusperustaista opetusta pelkästään abstraktina käsitteenä, vaan merkittävänä ja konkreettisena pedagogisena lähestymistapana, jonka merkitystä he korostavat oppimisprosessissa, itsetunnon vahvistamisessa ja positiivisen ilmapiirin luomisessa. Käytännön toteutuksessa opiskelijat painottavat joustavuutta, yksilöllisen kehityksen tukemista, positiivista vuorovaikutusta ja monipuolisia opetusmenetelmiä, jotka kohdentavat huomion oppilaiden vahvuuksiin.
Erityisesti ne luokanopettajaopiskelijat, joilla ei ole sivuaineenaan erillisiä erityisopettajaopintoja, kokevat epävarmuutta valmiuksistaan toteuttaa vahvuusperustaista opetusta. Epävarmuutta aiheuttaa opiskelijoiden mukaan etenkin vahvuusperustaisen opetuksen käsitteen epäselvyys ja käytännön kokemuksen puute. Lisäksi monet opiskelijat kokevat aiheen käsittelyn olleen opintojen aikana puutteellista. Opiskelijat korostavat opettajankoulutuksen tarvetta syventyä vahvuusperustaiseen opetukseen ja vastaaviin pedagogisiin lähestymistapoihin. He näkevät, että yliopiston roolina on kouluttaa päteviä tulevia opettajia, joten vahvuusperustaisen opetuksen integroiminen ja sen opettaminen tulisi olla keskeinen osa opettajankoulutusta.
Luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset ja kuvaukset vahvuusperustaisesta opetuksesta heijastavat opiskelijoiden teoreettista ymmärrystä ja tietoa sen periaatteista ja tavoitteista, vaikka he kokevatkin epävarmuutta käsitteen ja sen käytännön toteuttamisen suhteen. Tämä antaa viitteitä siitä, että opiskelijoiden tiedollinen ymmärrys on karttunut käsitteen ympärillä käytyjen keskustelujen, opintojen ja muiden oppimiskokemusten myötä, mutta he eivät ole tiedostaneet sen yhteyttä vahvuusperustaiseen opetukseen erityisenä pedagogisena suuntauksena. Opiskelijoiden näkemykset vahvuusperustaisesta opetuksesta sekä opintojen antamista valmiuksista vahvuusperustaisen opetuksen toteuttamiseen antaakin syyn pohtia, tulisiko tulevaisuudessa opettajankoulutusta kehittää niin, että se tarjoaisi teoriatietoa sekä konkreettisia työkaluja ja harjoituksia, jotka auttavat opiskelijoita saamaan tarvittavia valmiuksia ja varmuutta vahvuusperustaisen opetuksen toteuttamiseen tulevassa työssään.