Measuring Strategic Foresight Impact in Global Firms

Abstract

Strategic foresight is acknowledged as a crucial component in preparing for the complexities of rapidly evolving business environments. The value and benefits of strategic foresight have been extensively studied. The academic field has suggested various models, criteria, and frameworks for evaluating the outcomes of foresight. Nevertheless, a significant gap remains in understanding whether (global) organizations are currently assessing their foresight initiatives and, if so, how they are conducting such assessments. In the era of data-driven decision-making, the longing for empirical evidence and measurable outcomes has become mainstream. Yet, the inherent uncertainty of futures challenges businesses and decision-makers to reconcile traditional metrics with the long-term time horizon and intangible benefits of strategic foresight. A better understanding of the impact of foresight in global firms has the potential to affect not only the credibility of the industry but also the degree to which foresight is utilized in organizations.

The study provides information on the current state of foresight assessment in global organizations. It explores the concept of impact, delving into the enablers and challenges associated with assessing strategic foresight. The study investigates the impact creation, focusing on the aspects of how, by whom, and where it is generated. The research builds upon an extensive literature review that delves into existing knowledge within the areas of research interest, supplemented by novel findings. Given the limited evidence in this research area, the study adopts an empirical approach and seeks answers through qualitative inquiry involving twelve semi-structured interviews with corporate foresight leaders (8), consultants (2), and researchers (2). Thematic analysis was employed as the data analysis method to identify patterns and themes resulting in over 450 coded references.

The results chapter presents six interrelated themes, highlighting the complexity of assessing the impact of strategic foresight in global firms. The themes explore factors such as organizational structures and patterns, stakeholder collaboration, diversity of thinking, and temporal considerations. Current practices signal a preference for simple metrics over comprehensive frameworks. Ultimately, the analysis emphasizes the multifaceted nature of strategic foresight and the importance and prevalence of qualitative assessment alongside quantitative metrics. The study avoids setting a universal definition for foresight impact and explores the paradoxes involved in evaluating the impact of strategic foresight within global firms. Finally, the study emphasizes the importance of understanding and creating the motivation for measuring foresight impact for a more comprehensive, longer-term assessment.

Strategisen ennakoinnin rooli on keskeinen organisaatioiden toimiessa nopeasti muuttuvissa ja kompleksisissa liiketoimintaympäristöissä. Ennakoinnin hyötyjä on tutkittu laajasti ja tutkijat ovat esittäneet lukuisia vaihtoehtoisia kriteeristöjä ja viitekehyksiä ennakoinnin vaikutusten arviointiin. Merkittävä aukko tutkimuksessa on kuitenkin edelleen sen ymmärtämisessä, arvioivatko (globaalit) organisaatiot ennakointityötä ja jos arvioivat, niin millä periaattein. Datavetoisen päätöksenteon faktojen ja mitattavissa olevien tulosten kaipuu on organisaatioiden arkipäivää. Tulevaisuuksien epävarmuus haastaakin yrityksiä ja päättäjiä sovittamaan mittarit yhteen strategisen ennakoinnin pitkän aikahorisontin ja aineettomien hyötyjen kanssa. Ymmärrys ennakoinnin vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista globaaleissa yrityksissä voi vaikuttaa alan uskottavuuden lisäksi myös siihen, missä määrin ennakointia hyödynnetään organisaatioissa.

Tutkimus tarjoaa tietoa globaalien organisaatioiden ennakoinnin ja sen vaikuttavuuden arvioinnin nykytilasta. Tutkimus selvittää vaikuttavuuden käsitettä, sekä pureutuu strategisen ennakoinnin arviointiin liittyviin haasteisiin ja mahdollistajiin. Tutkimuksessa tutkitaan vaikuttavuuden luomista keskittyen siihen, miten, kenen toimesta ja missä se syntyy. Tutkimus rakentuu laajalle kirjallisuuskatsaukselle, ja olemassa olevaa tietoa täydennetään uusilla tutkimushavainnoilla. Aiemman tutkimuksen määrän ollessa rajallinen, tutkimus omaksuu empiirisen lähestymistavan ja etsii vastauksia laadullisen tutkimuksen avulla. Tutkimus pitää sisällään 12 puolistrukturoitua haastattelua yritysten ennakointijohtajien (8), konsulttien (2) ja tutkijoiden (2) kanssa. Aineistoanalyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysiä, jonka tuloksena oli yli 450 koodattua viittausta.

Tulosluvussa esitellään kuusi toisiinsa liittyvää teemaa, jotka avaavat strategisen ennakoinnin vaikuttavuuden arvioinnin moniulotteisuutta globaaleissa yrityksissä. Teemoissa tutkitaan muun muassa organisaatiorakenteita ja -kulttuuria, sidosryhmäyhteistyötä, ajattelun monimuotoisuutta ja ajallisia näkökohtia. Nykyiset käytännöt viestivät yksinkertaisten mittareiden suosimisesta kattavien kehysten sijaan. Analyysi korostaa viime kädessä strategisen ennakoinnin moniulotteista luonnetta sekä kvalitatiivisen arvioinnin merkitystä ja yleisyyttä kvantitatiivisten mittareiden rinnalla. Tutkimuksessa vältetään asettamasta yleispätevää määritelmää ennakoinnin vaikuttavuudelle ja pohditaan jännitteitä, jotka liittyvät strategisen ennakoinnin vaikuttavuuden arviointiin globaaleissa yrityksissä. Lopuksi, tutkimus korostaa ennakoinnin vaikuttavuuden mittaamisen taustalla olevien motiivien ymmärrystä mikäli mittaamista halutaan tehdä pidemmällä aikavälillä.