Epäsanantoistotehtävän diagnostinen tarkkuus kehityksellisen kielihäiriön tunnistamisessa suomenkielisillä lapsilla
Raitala, Venla (2024-03-28)
Epäsanantoistotehtävän diagnostinen tarkkuus kehityksellisen kielihäiriön tunnistamisessa suomenkielisillä lapsilla
(28.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041217100
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041217100
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, onko FinnBrain -syntymäkohorttitutkimukseen (Karlsson ym., 2018) luotu epäsanantoistotehtävä diagnostisesti tarkka testi tunnistamaan lapset, jotka täyttävät kehityksellisen kielihäiriön kriteerit, lapsista, jotka ovat tyypillisesti kehittyneitä. Epäsanantoistotehtävää on tutkittu paljon ja tehtävässä suoriutumisen on todettu olevan yhteydessä kehitykselliseen kielihäiriöön. Kansainvälisesti menetelmän diagnostisesta tarkkuudesta on luotu jo useampi meta-analyysi, mutta suomen kielellä menetelmää ei ole tutkittu kehityksellisen kielihäiriön näkökulmasta. Epäsanantoistotehtävää luodessa on tärkeää ottaa huomioon kielispesifisyys, joten aikaisempien tutkimustulosten soveltaminen suoraan suomen kieleen on mahdotonta. Tutkimus tuo tärkeää uutta tietoa epäsanantoistotehtävän ominaisuudesta tunnistaa kehityksellinen kielihäiriö suomenkielisillä lapsilla.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin lasten suoriutumista epäsanantoistotehtävässä. Aineisto on osa FinnBrain -syntymäkohorttitutkimuksen 5-vuotisikäpisteen tutkimuksia, josta sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella valikoitui 325 lasta tutkimukseen. Tutkittavat jaettiin Reynell-III (Reynell Developmental Scales 3rd edition) -testin (Edwards ym., 2001) avulla kehityksellisen kielihäiriön ryhmään sekä tyypillisesti kehittyneisiin.
Koehenkilöiden suoriutumista epäsanantoistotehtävässä tarkasteltiin aluksi logistisella regressiolla. Koska koehenkilöryhmien suoriutuminen epäsanantoistotehtävässä erosi merkitsevästi, edettiin diagnostisen tarkkuuden arvojen tarkasteluun. ROC-käyrän perusteella ei ollut mahdollista löytää leikkauspistettä, jossa sekä sensitiivisyyden, että spesifisyyden arvot täyttyisivät. Tämän vuoksi tutkimuksessa ei saavutettu riittäviä uskottavuusosamäärän arvoja.
Tutkimuksen tulos osoittaa, ettei tutkimuksessa käytetty epäsanantoistotehtävä ole riittävän tarkka soveltuakseen tällaisenaan kehityksellisen kielihäiriön diagnosointiin tai seulontaan suomenkielisillä lapsilla. Analyysi tuki kuitenkin aikaisempaa tutkimusta siinä, että kehityksellinen kielihäiriö oli merkitsevästi yhteydessä epäsanantoistotehtävässä suoriutumiseen. Menetelmässä on potentiaalia diagnostiseksi tai seulovaksi menetelmäksi, mutta se vaatii vielä hiomista suomenkielisille lapsille sopivaksi.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin lasten suoriutumista epäsanantoistotehtävässä. Aineisto on osa FinnBrain -syntymäkohorttitutkimuksen 5-vuotisikäpisteen tutkimuksia, josta sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella valikoitui 325 lasta tutkimukseen. Tutkittavat jaettiin Reynell-III (Reynell Developmental Scales 3rd edition) -testin (Edwards ym., 2001) avulla kehityksellisen kielihäiriön ryhmään sekä tyypillisesti kehittyneisiin.
Koehenkilöiden suoriutumista epäsanantoistotehtävässä tarkasteltiin aluksi logistisella regressiolla. Koska koehenkilöryhmien suoriutuminen epäsanantoistotehtävässä erosi merkitsevästi, edettiin diagnostisen tarkkuuden arvojen tarkasteluun. ROC-käyrän perusteella ei ollut mahdollista löytää leikkauspistettä, jossa sekä sensitiivisyyden, että spesifisyyden arvot täyttyisivät. Tämän vuoksi tutkimuksessa ei saavutettu riittäviä uskottavuusosamäärän arvoja.
Tutkimuksen tulos osoittaa, ettei tutkimuksessa käytetty epäsanantoistotehtävä ole riittävän tarkka soveltuakseen tällaisenaan kehityksellisen kielihäiriön diagnosointiin tai seulontaan suomenkielisillä lapsilla. Analyysi tuki kuitenkin aikaisempaa tutkimusta siinä, että kehityksellinen kielihäiriö oli merkitsevästi yhteydessä epäsanantoistotehtävässä suoriutumiseen. Menetelmässä on potentiaalia diagnostiseksi tai seulovaksi menetelmäksi, mutta se vaatii vielä hiomista suomenkielisille lapsille sopivaksi.