Varhaiskasvatuksessa käytettävät menetelmät suomea toisena kielenä puhuvien lasten kielen opettamisessa
Vilen, Jenny; Bergman, Laura (2024-04-08)
Varhaiskasvatuksessa käytettävät menetelmät suomea toisena kielenä puhuvien lasten kielen opettamisessa
(08.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041217179
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041217179
Tiivistelmä
Ennen tutkimuksen kirjoittamista olimme molemmat kiinnostuneita suomea toisena kielenä puhuvien lasten suomen kielen oppimisesta sekä opettamisesta varhaiskasvatuksessa. Päätimme valita kyseisen aiheen laadullisen kyselytutkimuksemme aiheeksi. Ennen kyseistä tutkimusta pohdimme, mitä menetelmiä varhaiskasvatuksessa käytetään suomea toisena kielenä puhuvien lasten kohdalla. Olimme havainneet varhaiskasvatuksessa lapsia, joilla ei ollut vielä suomenkielentaito kehittynyt. Meille oli jäänyt heidän kanssaan käytettävät suomi toisena kielenä opetus- ja tukimenetelmät epäselviksi. Motivaatiotamme tätä tutkimusta kohtaan lisäsi, että tiedostimme kielitaidon merkityksen lapselle itselleen myös hänen osallisuuden toteutumisen kannalta.
Tutkimuksemme tutkimuskysymykset ovat: Mitä suomi toisena kielenä oppimisen ja opettamisen tukimenetelmiä lapsiryhmissä on käytössä? Miten kielen tukimenetelmät ovat käytössä varhaiskasvatuksen arjen eri tilanteissa?
Tutkimuskysymyksen alakysymykset ovat: Minkälaisia mahdollisia suomen kielen tukemisen haasteita tai pulmia varhaiskasvattajat kokevat arjen eri tilanteissa? Koetaanko lisätiedon tarvetta kielen opettamisen tukimenetelmistä? Miten suomi toisena kielenä oppimista arvioidaan?
Tulosten perusteella S2-opetus nähtiin erillisenä toimintana muusta arjen pedagogiikasta. S2-opetus tulee nähdä kaiken varhaiskasvatuksessa tapahtuvan opetustoiminnan läpäisevänä periaatteena, ei irrallisena toimintana. Vastauksissa ilmeni, että kuvien käyttö oli yleisin esiin tullut menetelmä. Seuraavaksi eniten vastauksissa ilmeni kirjojen sekä kuvakirjojen käyttö. Vastauksissa myös ilmeni käytettäviksi menetelmiksi pelit, musiikki, laulut, taide, pedagogiset leikit ja lorupussi. Vastauksissa ilmeni myös muita menetelmiä, jotka mainittiin huomattavasti harvemmin vastauksissa. Nämä menetelmät on esitelty tulokset- osioissa. Vastauksien perusteella menetelmiä tiedostettiin monipuolisesti, mutta henkilökunta koki haastavaksi menetelmien käyttöönottamisen arjen eri tilanteisiin.
Tutkimuksemme tutkimuskysymykset ovat: Mitä suomi toisena kielenä oppimisen ja opettamisen tukimenetelmiä lapsiryhmissä on käytössä? Miten kielen tukimenetelmät ovat käytössä varhaiskasvatuksen arjen eri tilanteissa?
Tutkimuskysymyksen alakysymykset ovat: Minkälaisia mahdollisia suomen kielen tukemisen haasteita tai pulmia varhaiskasvattajat kokevat arjen eri tilanteissa? Koetaanko lisätiedon tarvetta kielen opettamisen tukimenetelmistä? Miten suomi toisena kielenä oppimista arvioidaan?
Tulosten perusteella S2-opetus nähtiin erillisenä toimintana muusta arjen pedagogiikasta. S2-opetus tulee nähdä kaiken varhaiskasvatuksessa tapahtuvan opetustoiminnan läpäisevänä periaatteena, ei irrallisena toimintana. Vastauksissa ilmeni, että kuvien käyttö oli yleisin esiin tullut menetelmä. Seuraavaksi eniten vastauksissa ilmeni kirjojen sekä kuvakirjojen käyttö. Vastauksissa myös ilmeni käytettäviksi menetelmiksi pelit, musiikki, laulut, taide, pedagogiset leikit ja lorupussi. Vastauksissa ilmeni myös muita menetelmiä, jotka mainittiin huomattavasti harvemmin vastauksissa. Nämä menetelmät on esitelty tulokset- osioissa. Vastauksien perusteella menetelmiä tiedostettiin monipuolisesti, mutta henkilökunta koki haastavaksi menetelmien käyttöönottamisen arjen eri tilanteisiin.