Vuorovaikutteinen ultraäänitutkimus raskausajan masennuksen hoidossa - eri työparien suorittamien ultraäänitutkimuksien toteutuminen
Laurila, Meri (2024-04-03)
Vuorovaikutteinen ultraäänitutkimus raskausajan masennuksen hoidossa - eri työparien suorittamien ultraäänitutkimuksien toteutuminen
Laurila, Meri
(03.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041517776
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041517776
Tiivistelmä
Raskausajan masennusoireilu vaikuttaa negatiivisesti naisen terveyteen, kiintymykseen sikiötä kohti sekä syntyvän lapsen kehitykseen. Lääkkeettömiä hoitovaihtoehtoja raskausajan masennusoireiluun on vähän, näistä yleisimpiä ovat psykososiaaliset hoidot. Vuorovaikutteinen ultraäänitutkimus on menetelmä, jossa tutkittava, synnytyslääkäri ja psykologi yhdessä tarkastelevat sikiön kasvoja ja toimintaa kohdussa 4D-ultraääntä hyödyntäen ja samalla keskustellen tutkittavan ajatuksista ja tunteista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella neljän työparin suorittamien vuorovaikutteisten ultraäänitutkimuksien toteutumista sekä käynneillä esiintyviä muita teemoja.
Tämän opinnäytetyön aineisto koostuu Vuorovaikutteinen ultraäänitutkimus raskaana olevan naisen tukena -tutkimuksen ultraääni-interventiokäyntien videotallennuksien litteroidusta aineistosta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vuorovaikutteisen ultraäänitutkimuksen vaikutuksia raskaana olevan naisen masennus- ja ahdistusoireisiin sekä raskaana olevan ja vauvan väliseen varhaiseen suhteeseen. Opinnäytetyön aineistona on neljän työparin suorittamat interventiokäynnit yhteensä kymmenelle tutkittavalle (28 käyntiä). Interventiokäynnit toteutettiin kolmen käynnin sarjoina. Työparien suorittamien interventiokäyntien toteutumista tarkasteltiin käyntien ohjerungon mukaan. Lisäksi tarkasteltiin käynneillä esiin tulleita ohjerungon ulkopuolisia teemoja ja näiden työstämistä seuraavilla käynneillä. Osana opinnäytetyötä on litteroitu 20 videoitua ultraäänikäyntiä.
Aineiston perusteella eri työparien suorittamien ultraäänikäyntien ohjerungon mukaisessa toteutumisessa vaihtelu oli vähäistä. Jokaisen työparin osalta tutkittavan ensimmäinen interventiokäynti toteutui parhaiten ohjerungon mukaan. Jokaisella käynnillä havainnoitiin vauvan kasvoja ja ilmeitä, asentoa ja liikkeitä kohdussa, mahdollisiin huoliin vastattiin ja tutkittavan positiiviset havainnot jaettiin. Yleisimpiä ohjerungon ulkopuolisia käsiteltyjä teemoja olivat perheen aiemmat lapset, raskaudenaikaiset oireet sekä pelot synnytykseen tai vauvaan liittyen. Vaikeimpia aiheita, kuten pelkoja vauvaan liittyen, työstettiin yleensä seuraavilla käynneillä.
Tämän opinnäytetyön perusteella eri työparien suorittamien vuorovaikutteisten ultraäänitutkimusten toteutumisessa ei ollut suurta vaihtelua, mutta täydellistä arviota vertailukelpoisuudesta ei voida tehdä. Menetelmän toteutuminen on tekijäriippuvaista ja siihen vaikuttaa etenkin tekijän koulutus ja perehtyneisyys.
Tämän opinnäytetyön aineisto koostuu Vuorovaikutteinen ultraäänitutkimus raskaana olevan naisen tukena -tutkimuksen ultraääni-interventiokäyntien videotallennuksien litteroidusta aineistosta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vuorovaikutteisen ultraäänitutkimuksen vaikutuksia raskaana olevan naisen masennus- ja ahdistusoireisiin sekä raskaana olevan ja vauvan väliseen varhaiseen suhteeseen. Opinnäytetyön aineistona on neljän työparin suorittamat interventiokäynnit yhteensä kymmenelle tutkittavalle (28 käyntiä). Interventiokäynnit toteutettiin kolmen käynnin sarjoina. Työparien suorittamien interventiokäyntien toteutumista tarkasteltiin käyntien ohjerungon mukaan. Lisäksi tarkasteltiin käynneillä esiin tulleita ohjerungon ulkopuolisia teemoja ja näiden työstämistä seuraavilla käynneillä. Osana opinnäytetyötä on litteroitu 20 videoitua ultraäänikäyntiä.
Aineiston perusteella eri työparien suorittamien ultraäänikäyntien ohjerungon mukaisessa toteutumisessa vaihtelu oli vähäistä. Jokaisen työparin osalta tutkittavan ensimmäinen interventiokäynti toteutui parhaiten ohjerungon mukaan. Jokaisella käynnillä havainnoitiin vauvan kasvoja ja ilmeitä, asentoa ja liikkeitä kohdussa, mahdollisiin huoliin vastattiin ja tutkittavan positiiviset havainnot jaettiin. Yleisimpiä ohjerungon ulkopuolisia käsiteltyjä teemoja olivat perheen aiemmat lapset, raskaudenaikaiset oireet sekä pelot synnytykseen tai vauvaan liittyen. Vaikeimpia aiheita, kuten pelkoja vauvaan liittyen, työstettiin yleensä seuraavilla käynneillä.
Tämän opinnäytetyön perusteella eri työparien suorittamien vuorovaikutteisten ultraäänitutkimusten toteutumisessa ei ollut suurta vaihtelua, mutta täydellistä arviota vertailukelpoisuudesta ei voida tehdä. Menetelmän toteutuminen on tekijäriippuvaista ja siihen vaikuttaa etenkin tekijän koulutus ja perehtyneisyys.