Avoin alku alakoulun ensimmäisellä luokalla : käytäntöjä ja opettajien kokemuksia
Sorakivi, Jenni (2024-04-10)
Avoin alku alakoulun ensimmäisellä luokalla : käytäntöjä ja opettajien kokemuksia
(10.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041517838
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041517838
Tiivistelmä
Tässä kandidaatin -tutkielmassa tutkittiin avoimen alun toimintatapaa alakoulun ensimmäisellä luokalla. Tavoitteena oli selvittää, miten avointa alkua määritellään ja miten sitä toteutetaan. Lisäksi pyrittiin selvittämään opettajien kokemuksia avoimen alun toimintatavasta.
Koulun aloittaminen on lapselle yksi elämän keskeisimmistä institutionaalisista siirtymistä. Se sijoittuu nivelvaiheeseen, jossa lapsi siirtyy esiopetuksesta alkuopetukseen. Muun muassa heterogeeninen oppilasaines, inkluusio, ja puutteet esi- ja alkuopetuksen välisessä yhteistyössä ovat asettaneet kouluille vaatimuksia uusien toimintapojen muodostamiselle nivelvaiheessa. Avoin alku on nivelvaihetta tukeva pedagoginen toimintatapa. Toimintatavan tutkimus on tärkeää, sillä sujuvalla siirtymällä on positiivinen yhteys oppilaan hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin, opiskelumotivaatioon ja akateemiseen menestykseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena poikittaistutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin kuutta opettajaa, jotka työskentelivät kahdessa eri uusimaalaisessa kaupungissa ja olivat toteuttaneet työssään avoimen alun toimintatapaa. Haastattelut analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksista ilmeni, että opettajat määrittelivät avoimen alun toimintatapaa yhdenmukaisesti, mutta sen toteuttamisessa oli koulukohtaisia eroja erityisesti opetusryhmien muodostamisperiaatteissa sekä erityisopettajien resurssien hyödyntämisessä. Erityisiksi hyödyiksi opettajat nostivat esille avoimen alun toteuttamisesta inkluusion toteutumisen, ensimmäisen luokan oppilaiden yhteisön muodostumisen sekä opettajien tiimiytymisen. Haasteina nähtiin avoimen alun toimintatavan käynnistäminen sekä yhteistyö huoltajien kanssa.
Koulun aloittaminen on lapselle yksi elämän keskeisimmistä institutionaalisista siirtymistä. Se sijoittuu nivelvaiheeseen, jossa lapsi siirtyy esiopetuksesta alkuopetukseen. Muun muassa heterogeeninen oppilasaines, inkluusio, ja puutteet esi- ja alkuopetuksen välisessä yhteistyössä ovat asettaneet kouluille vaatimuksia uusien toimintapojen muodostamiselle nivelvaiheessa. Avoin alku on nivelvaihetta tukeva pedagoginen toimintatapa. Toimintatavan tutkimus on tärkeää, sillä sujuvalla siirtymällä on positiivinen yhteys oppilaan hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin, opiskelumotivaatioon ja akateemiseen menestykseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena poikittaistutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin kuutta opettajaa, jotka työskentelivät kahdessa eri uusimaalaisessa kaupungissa ja olivat toteuttaneet työssään avoimen alun toimintatapaa. Haastattelut analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksista ilmeni, että opettajat määrittelivät avoimen alun toimintatapaa yhdenmukaisesti, mutta sen toteuttamisessa oli koulukohtaisia eroja erityisesti opetusryhmien muodostamisperiaatteissa sekä erityisopettajien resurssien hyödyntämisessä. Erityisiksi hyödyiksi opettajat nostivat esille avoimen alun toteuttamisesta inkluusion toteutumisen, ensimmäisen luokan oppilaiden yhteisön muodostumisen sekä opettajien tiimiytymisen. Haasteina nähtiin avoimen alun toimintatavan käynnistäminen sekä yhteistyö huoltajien kanssa.